Kaupunkijoukkoliikenteen käyttö on viime vuosina kasvanut noin 15 miljoonalla matkalla vuosittain. Tästä noin kymmenen miljoonan matkan vuotuinen lisäys tehdään HSL:n järjestämissä palveluissa ja noin viiden miljoonan matkan lisäys muilla kaupunkiseuduilla.
Suomalaisten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehitys on ollut erinomaista vuodesta 2014 alkaen. Joukkoliikenneviranomaiset yhteistyössä liikennöitsijöiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa ovat kehittäneet palvelutarjontaa, lipputuotteita ja hintoja, jotka ovat houkutelleet joukkoliikenteen matkustusta ennätystahtiin. Matkustustieto, kaupunkiseutujen liikkumistutkimukset sekä asiakaspalautteet ja -toiveet ovat palvelutarjonnan suunnittelun ja kehittämisen pohjana.
Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä, ilman sitä kokemamme hyvät kasvuluvut eivät olisikaan mahdollisia.
Tässä vuoden 2019 TOP5 onnistujat!
Matkamäärätaulukko 2015-2019 – Paikallisliikenneliiton jäsenten joukkoliikennepalvelut
Jäsentemme palveluissa tehdään yli 80 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista
Suomalaisista 70 % asuu kaupunkialueilla. Kaupunkisetujen joukkoliikenteen kyytiin noustaan noin 1,5 miljoona kertaa päivässä. Kuvassa on Paikallisliikenneliiton jäsenten muodostama joukkoliikenteen käytön kokonaisuus 2019 (miljoonaa matkaa vuodessa).
Helsingin seudun liikenteen palvelut ovat kansainvälisestikin hyvällä tasolla. HSL sijoittui kaupunkiseutukohtaisessa vertailussa toiselle sijalle Geneven taakse jo viidettä vuotta peräkkäin. 76 % HSL-alueen asukkaista oli tyytyväisiä alueen joukkoliikenteeseen vuonna 2019. HSL:n taakse vertailussa jäivät muut pohjoismaiset pääkaupunkiseudut Oslo, Tukholma ja Kööpenhamina sekä Rotterdam-Haag Alankomaissa ja Bergenin sekä Trondheimin kaupunkiseudut Norjassa (kalvoesitys). HSL seuraa myös suositteluhalukkuuden kehitystä – entistä useammat haluaisivat suositella HSL -palveluita.
Esimerkkejä tavoitteista kohti vielä parempia palveluja – ja kestävämpää liikennejärjestelmää
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategisen suunnitelman mukaan seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille. Seudulle rakennetaan vuosittain n. 16500 uutta asuntoa ja asuntokannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan. Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti. Päästöjä vähennetään uudistaen ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi sekä useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla. Suunnitelman toimenpidepaketilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja kestävien kulkumuotojen osuus on yhteensä vähintään 70 % (toimien päästövähennysvaikutukset tiivistelmäraportin sivulla 18-19). Joukkoliikennejärjestelmän isojen infra-asioiden kehitystahtia ratkaistaan MAL-sopimuksessa valtion kanssa.
Isoista kaupungeista Tampere on siirtymässä ratikka-aikaan 2021. Ratikkaliikenne muuttaa joukkoliikennejärjestelmää ja samalla bussiliikenteeseen toteutetaan linjastomuutoksia, joilla vastataan kaupunkiseudun kasvuun ja alueiden kehitykseen. Vastaavalla tavalla Turussa on ollut suunnittelussa ja mietinnässä joukkoliikennejärjestelmän kapasiteetin kasvattaminen ja siihen liittyvät järjestelmävalinnat. Turun Föli on myös ollut joukkoliikennekysynnän kehityksen kärkikastia Turun toriparkin remonttiin saakka, mikä on heikentänyt keskustan elinvoimaa ja vähentänyt myös tilapäisille reiteille ohjatun joukkoliikenteen kysyntää parin vuoden ajan.
Jyväskylän Linkki tulevaisuuteen 2030 -kehittämisohjelmassa asetetaan konkreettisia tavoitteita joukkoliikenteen kulkutapaosuudelle ja matkamäärien kasvulle. Tavoitteena on kaksinkertaistaa joukkoliikenteen matkamäärät vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa 15 miljoonaa joukkoliikennematkaa vuonna 2030. Kestävän liikkumisen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) yhteenlaskettu kulkutapaosuus kasvatetaan 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuustavoite on siitä 45 prosenttia ja joukkoliikenteen reilut 10 prosenttia.
Oulussa laadittiin joukkoliikennestrategia, jonka mukaan matkamäärä aiotaan myöskin vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa. Kuopiossa on jo saavutettu vuonna 2017 laaditun joukkoliikenneohjelman 2025 tavoitteet. Siksi onkin ollut käynnissä ohjelman tarkistaminen, jonka tavoitevuodeksi tulee 2030.
Joensuun tavoitteena on olla ensimmäinen hiilineutraali kunta Suomessa vuoteen 2025 mennessä. Liikenteen osalta tavoite edellyttää, että valtaosa matkoista tehdään jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä ja että ajoneuvokanta uudistuu ja vaihtoehtoiset polttoaineratkaisut yleistyvät. Tavoite tarkoittaa, että Joensuun sisäisillä matkoilla jalan ja pyörällä tehtyjen matkojen kulkutapaosuus kasvaa nykyisestä 45 prosentista (HLT 2016) 50 %:iin. Joensuun toimivaltaisen viranomaisen järjestämän JOJO -joukkoliikenteen matkamäärät kasvavat vuoden 2019 2,4 miljoonasta matkasta 3,0 miljoonaan matkaan vuodessa (noin 4 % vuotuinen kasvu). Kehittämissuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2020.
Koronan vaikutus näkyy 2020 alkaen
Koronapandempia ravistelee koko yhteiskuntaa ja talouden näkymiä. Suositukset rajoittaa kokoontumisia ja pitää etäisyyttä jatkuvat. Vaikutus arkielämään ja joukkoliikenteen käyttöön on ollut merkittävä. Tällä hetkellä ole selvää näkymää rajoitusten kestosta, ja niiden jälkeenkin kuluu aikaa siihen, että ihmisten luottamus ja turvallisuuden tunne toisten joukossa kulkemiseen, olemiseen, asioimiseen ja työskentelyyn palautuu.
Korona heikentää kaupunkiseutujen joukkoliikennetaloutta. Akuutein asia on vuoden 2020 lipputulotappioista selviäminen, ja että palvelukehitykseen voidaan palata samaan tahtiin kuin ihmiset palaavat arkisiin tehtäviinsä ja asioihin kodin ulkopuolella. Kuntatalouden ongelmat heijastuvat varmasti joukkoliikenneviranomaisten tekemiseen. Tavoitteena tulee olla olla paluu kestävän liikennejärjestelmän kehittämiseen.
Joukkoliikennettä koskevilla tuki- ja kehittämistoimilla sekä erilaisilla kannustus- ja ohjaustoimilla kestävien kulkumuotojen käyttöön on entistäkin tärkeämpi merkitys, jotta kaupunkiseutujen elinvoimaisuus, saavutettavuus ja toimiva liikennejärjestelmä ovat mahdollisia kriisin jälkeen ja ihmisten liikkumisvalinnat ohjautuvat kestävälle polulle.
