Tartuntatautilain puhdistus- ja kuormitussäädökset kaupunkijoukkoliikenteessä mahdottomia toteuttaa

Olimme tartuntatautilaista sitä mieltä, että kaupunkijoukkoliikenne ja lähiliikenne tulisi rajata henkilöliikenteeseen esitettyjen puhdistus- ja
kuormitussäädösten soveltamisalasta pois. Pykälien ja perustelumuistion kuvaamaa puhdistustasoa ja kuormitusmääräyksiä ei kyettäisi toteuttamaan, eikä täten noudattamaan tarkoin lakia.

Laki on kuitenkin menossa eduskunnassa läpi. Voi enää toivoa, että sen käyttö olisi ehdottoman viimesijaista.

Korona-ajan toiminta on ollut vastuullista

Kaupunkijoukkoliikenne on koronapandemian aikana turvannut arjen toimivuutta ja pääsyä työpaikoille ja asioimaan. Isompien kaupunkien joukkoliikenteessä matkustajamäärät ovat tällä hetkellä noin 40 % tavoiteltua matkustajamäärää alemmat. Palvelun tasoa ei kuitenkaan merkittävästi ole laskettu. Täten kaupunkijoukkoliikenteen kuormitustilanne on säilynyt kokonaisuutena hallittavissa olevilla tasoilla. Tilanteisiin, joissa etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, on suositeltu maskinkäyttöä.

Lailla tulisi rajoittaa toimintaa vain, jos tavoitteita ei voida saavuttaa lievemmin toimin. Taloudelliset tappiot lipputulovähenemistä ovat merkittävät.  Taloudellisia haasteita ei tule enää lisätä kuormitussäädöksillä.

Joukkoliikenneviranomaiset ovat toimineet koronatorjunnassa vastuullisesti ja ottaneet käyttöön THL:n suositusten mukaisen matkustajainformaation ja -ohjeistuksen, sekä yhteistyössä liikennettä sopimuksin hoitavien yrittäjien kanssa tehostaneet puhdistusta ja paikkakuntakohtaisesti sopineet mahdollisista kuljettajien ja matkustajien lisäsuojaustoimenpiteistä koronan eri vaiheissa.

Tähänastisen korona-ajan kokemusten mukaan ihmisten välisiä kohtaamisia hillitään parhaiten muilla yhteiskunnan rajoituksilla ja suosituksilla kuten etätyöllä ja etäopetuksella ja harrastus- sekä vapaa-aikaan liittyvillä rajoituksilla. Tautitilanteen kulloinenkin pahentuminen sekä koronaan liittyvät rajoitukset ja suositukset heijastuvat suoraan liikennepalvelujen kysyntää vähentävästi.

Riski saada korona joukkoliikenteessä on pieni

Esityksessä todetaan, että henkilöliikenteen merkitys koronaviruksen leviämisessä ei ole täysin selvää. Esityksessä todetaan myös, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan henkilöliikenteen tartuntamääristä on vähän tutkittua tietoa ja kotimaisessa matkustajaliikenteessä tartuntaketjuja ei
ole pystytty tunnistamaan.

Kansainvälinen joukkoliikennejärjestö UITP on kerännyt tutkimustietoja riskistä joukkoliikenteessä, mm. seuraavasti:

• Robert Koch-Institut (Saksa): Epidemiological Bulleting 38/2020, 21/08/2020, artikkelin mukaan 0,2 % jäljitettävistä tartuntatapauksista Saksassa oli johdettavissa liikenteeseen.
• Santé Publique France (Ranskan Terveystiedon Instituutti), toukokuun 9. ja syyskuun 28. päivän välisten tartuntatietojen mukaan vain 1,2 % of Covid-19 tartunnoista oli liikenteeseen liittyviä (maaliikenne ja vesiliikenne). Tartunnat saatiin pääasiassa työpaikoilta (24,9 %), kouluista ja yliopistoista (19,5 %), terveyspalvelupaikoista (11 %), julkisista ja yksityisistä tapahtumista (11 %), ja perhekokoontumisista (7 %).
• Iso-Britannian raideturvallisuusviranomainen (RSSB) laski, että riski tartuntaan junassa on noin yksi 11 000 matkasta. Se on 0,01 % riski, alempi kuin liikenneonnettomuuden todennäköisyys. Hengityssuojan kanssa riski on yksi 20 000 matkasta, eli 0,005 %

Tiheään kuormattavaa seisomatilaa poiketen paikkavaratuista henkilöliikennepalveluista

Kaupunkijoukkoliikenteessä ei varata paikkaa, eikä ole vielä käytössä kuormitusta reaaliajassa näyttäviä järjestelmiä. Historiadatan perusteella voidaan tehdä päätelmiä kuormituksesta tietyillä vuoroilla tai tiettyinä ajankohtina, ja voidaan tiedottaa asiakkaita välttämään ruuhkaisia vuoroja.

Puolikuorma ei takaa merkittävää väljyyden tuntua kaupunkien joukkoliikennevälineisiin. Seisomaväljyys bussissa, ratikassa tai lähijunassa olisi rajoitustilanteessa kaksi henkilöä neliömetrillä.

Matkustajamäärärajoituksella voisi esityksen tavoitteiden vastaisesti olla matkustajien luottamusta heikentävä vaikutus. Matkustajien luottamusta heikentäisi myös epävarmuus palvelujen saatavuudesta ja oman matkan onnistumisesta, jos terminaalissa ja pysäkillä pääsy kulkuneuvoon evätään rajoitusten perusteella.

Ajoneuvoihin noustaan ja niistä poistutaan yhtä aikaa. Eri liikennevälineistä paras näkymä matkustamoon on bussien kuljettajilla. Kuljettaja voisi pyytää etuovesta sisään pyrkivää olemaan tulematta, ja ajaa pysäkin ohi pysähtymättä, kun arvioisi kuormituksen olevan puolillaan, mutta toisaalta vähätarjontaisella alueella on varottava heitteillejättöä. Avointa joukkoliikennettä käyttävät kaupunkiseuduilla myös kuntien lakisääteiset kuljetettavat, erityisesti koululaiset.

Pykälien noudattaminen ja toteutuminen edellyttäisi käytännössä järjestyksenpidon ja -valvonnan kaltaisen toiminnan lisäämistä kaupunkien joukkoliikenteessä. Tämän tulisi olla polisin tehtävä.

Kaupunkijoukkoliikenteen pintojen puhdistus tyypillisesti kerran päivässä

Bussien tai liikennevälineiden puhdistamiseen eri linjojen päissä, perustemuistion kuvaamalla tavalla ”vuorovälein”, tai 2-4 tunnin välein ei ole henkilökuntaa, resursseja tai aikatauluvaraa. Kaupunkiajoneuvot ovat tehokäytössä koko päivän ajan, ja kääntöajat linjojen päissä lyhyitä.

Keskisuuressa kaupungissa ajossa voi olla yhtä aikaa noin 100 bussia, joilla kymmeniä erilaisia päätepaikkojen sijainteja. Busseja on HSLl:n liikenteessä ajossa enimmillään noin 1500 ja vuorovälien päätesijainteja maantieteellisesti laajalla alueella.

Lontoossa, missä joukkoliikenteen puhdistustoimia on tehostettu, linja-autojen kosketuspinnat puhdistetaan kerran päivässä Lontoon metrossa ja busseissa koronanäytteitä on otettu viimeksi lokakuussa, eikä jälkiä koronaviruksesta löydetty kosketuspinnoilta. Yksistään Lontoon metron käytön suhde HSL:n palvelun päivittäiskäyttäjien määrään on nelinkertainen.

————————————

Lausuntovaiheen esityksen toimenpiteitä joukkoliikenteeseen

Muun muassa näitä viranomainen voisi joukkoliikenteeltä vaatia:

Toimenpiteet covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi.

Asemilla, terminaaleissa ja muissa vastaavissa tiloissa olisi huolehdittava covid-19-taudin leviämisen ehkäisemiseksi tehtävistä järjestelyistä, joilla ohjataan matkustajia liikennevälineeseen siirtymisessä ja sieltä poistumisessa.

Selostustekstin mukaan soveltamisalaan ei kuuluisi avoimia henkilöliikenteen ulkotiloja, kuten yksittäisiä pysäkkikatoksia tai asemien ulkolaitureita, joissa väljyyttä eikä ruuhkia synny. Kuitenkin rajatuilla ja umpinaisissa ulkoitiloissa huolehtimisvelvollisuus olisi.

Henkilöliikennettä koskevat toimenpiteet covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi

Sanamuotojen mukaan kuljetuspalvelujen tarjoajien eli yritysten on huolehdittava, että liikennevälineen matkustajien käyttöön tarkoitetut tilat ja pinnat puhdistetaan säännöllisesti ja puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään riittävän hygieniatason
saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä siitä, että muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä noudatetaan; ja matkustajille tarjotaan mahdollisuus riittävän hygieniatason ylläpitämiseen liikennevälineessä sekä annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista, kasvosuojusten käyttämistä ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä liikennevälineessä koskevat toimintaohjeet.

Puhdistamista selostetaan perustelumuistiossa siten, että tiloissa, joissa useat ihmiset koskettelevat pintoja, puhdistus tulisi tehdä vähintään päivittäin. Jos on mahdollista, puhdistus tulisi suorittaa useamminkin esimerkiksi 2-4 tunnin välein varsinkin epidemian aikana. Liikennevälineissä puhdistukset tulisi suorittaa esimerkiksi vuorovälein.

Matkustajamäärän väliaikainen rajoittaminen covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi

Liikenne- ja viestintävirasto voi tehdä päätöksen, jolla rajoitetaan suurinta sallittua matkustajamäärää enintään puoleen siitä suurimmasta matkustajamäärästä, joka on sallittua ottaa liikennevälineeseen. Päätös saa koskea vain liikennevälineitä, joita käytetään yli 10 henkilön samanaikaiseen kuljetukseen. Päätös voitaisiin tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan.

Liikenne- ja viestintävirasto ei perustelumuistion mukaan saisi kuitenkaan tehdä matkustajamäärien rajoittamista koskevaa päätöstä koskien esimerkiksi perusopetuslain (628/1998), vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987), kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977), sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisista tai vastaavanlaisista kuljetuksista siten, että se käytännössä estäisi
lakisääteisen palvelun saamisen.

———————————

Paikallisliikenneliitto antoi tartuntatautilaista lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Samansisältöinen annettiin Liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

 

 

Print Friendly, PDF & Email