Rahat eivät riitä liikenteen palveluseteliin, ja vaikutusvalta palveluiden laatuun ja määrään katoaa

Liikennepalvelulain mukaan valtion talousarviossa osoitetuin määrärahoin voidaan maksaa tukea liikennepalvelujen käyttäjille siten, että sitoudutaan korvaamaan liikennepalvelujen kustannuksia ennalta määrättyyn arvoon asti. Tällaista tukea, liikenteen palveluseteleitä, voisivat omista määrärahoistaan jakaa asukkailleen joukkoliikenteen toimivaltaiset kaupunkiviranomaiset ja jatkossa myös maakunnat.

Kaupunkiseutujen näkökulmasta palvelusetelimalli on tehoton ja siinä luovutaan mahdollisuudesta vaikuttaa palvelujen määrään, laatuun ja asiakashintaan. Kaupunkiseutujen yhteensovitetut palvelut ja lipputuotteet hajoaisivat asiakkaalle hallitsemattomaksi palapeliksi. Kustannukset voivat kasvaa ja samalla palvelut heiketä.

Paikallisliikenneliiton näkemyksen mukaan nykylainsäädäntö ei mahdollista palvelusetelin käyttöä

Lainmukaisuus selvittämättä

Asian oikeudellinen sääntely on vielä valmistelussa, vaikka kirjaus on ollut laissa jo 1.7.2018 alkaen.

Keskeneräisyydestä huolimatta ministeriöiden kaupunkiohjelmassa Edelläkävijyydestä kestävää kasvua (6.11.2018) kirjoitetaan, että

”Kuntalaisten liikkumistarpeita voitaisiin toteuttaa paremmin ohjaamalla julkista tukea palveluntuottajien sijasta liikennepalvelujen käyttäjille.”

Palvelusetelin suhde EU:n palvelusopimusasetukseen ja palvelusetelin suhde valtiontukisääntelyyn on selvitettävä. Suomi tarvitsee komission hyväksynnän valtiontukioikeellisuudesta. Valtiovarainministeriön tulee ratkaista, olisiko käyttäjälle vastikkeeton osa setelin arvosta tuloverolain alaista tuloa.

Mikäli palvelusteliä tarjotaan välineeksi julkisen rahan käytölle, tarvitaan ohjeistus siitä, miten setelin arvo määritettäisiin ja mikä taho sen pystyy tekemään, jotta kyseessä ei ole ylikompensaatiota yritykselle eli laitonta yritystukea.

Hankintalainsäädännön kannalta on keskeistä se, että palvelusetelin soveltuvuusvaatimukset eivät saa olla selektiivisiä muihin palveluntarjoajiin nähden, muutoin kyseessä on hankintasopimus.

EU:n komission kanta kansallisiin joukkoliikenteen asiakashintaa alentaviin tukivaihtoehtoihin on ollut kielteinen.

”Siten jäsenvaltioiden valittavana voivat olla vain palvelusopimusasetuksen soveltaminen tai puhtaasti markkinaehtoisen liikenteen järjestämistapa”. Edellä mainittu EU:n komission kanta on annettu liikenne -ja viestintäministeriölle 19.9.2008 päivätyllä kirjeellä joukkoliikennelain säätämisen yhteydessä

Asiakkaalle yhteensovitettu kokonaisuus vai hajanainen palapeli?

Paikallisliikenneliiton jäsenistön kokemusten mukaan paras keino joukkoliikennepalvelujen, hintojen ja lippujen yhteensovittamiseen työssäkäyntialueilla on EU:n palvelusopimusasetuksen soveltaminen.

Liikennepalveluja suunnittelemalla ja hankkimalla saadaan vaikutusvaltaa kaikkeen siihen, mihin kuntalaiset ja päättäjät ovat kaupunkiseuduilla aina halunneetkin vaikuttaa.

Näitä asioita ovat lippujen hinnat eri asiakasryhmille, palvelutarjonnan määrä ja ajallinen kattavuus.

Kustannusten määrä palvelusopimusasetuksen mukaisessa järjestämistavassa on ennakoitavissa ja poliittisesti päätettävissä.

Palvelusetelimalli liikenteen järjestämistapana kaupunkiseudulla olisi asiakkaalle vaikeasti hallittava kokonaisuus, ilman lippuintegraatioita, nykyisen kaltaisia kulkuvälineen vaihtamisen mahdollisuuksia ja yhtenäistä hinnoittelua.

Rahoituksen näkökulmasta olisi “piikki auki” ja liikennepalvelujen järjestäminen olisi kokonaisuutena nykymallia kalliimpi.

Uusi yritystukimuoto, jolla yhdenvertaista kilpailua haittaavia ongelmia

Kaupunki- ja seutulipputuet eivät enää ole laillisia. Niihin liittyy yhdenvertaista kilpailua haittaavia ongelmia ja kiellettyä valtiontukea. Halutaanko palvelusetelistä nyt korvaaja kielletylle lipputuelle?

Palvelusteli haittaa yhdenvertaista kilpailua, jos paikkakuntakohtaisesti käytetty tuki kohdentuu vain harvoihin yrityksiin.

Käytännön toteutuksissa palveluseteli on vastaavanlainen kuin aiemmat lipputuet, eikä matkustaja seteliä näe. Tuki päätyy liikennöitsijöiden liikevaihtoon ja nostaa hintatasoa.

Mikäli lakikirjauksella tarkoitettiin jotain muuta, on asian tarkemmalle määrittelylle akuutti tarve, jotta aito tasavertainen kilpailu markkinaehtoisissa palveluissa toteutuu.

 


Joukkoliikenteen määrärahat jakoon palveluseteleinä?

Valtio ei aio lisätä liikennepalvelujen oston määrärahaa palvelusetelin rahoittamiseksi. 

  • Valtion noin 30 miljoonan euron nykymäärärahalla voitaisiin vuosittain jakaa 1,0 miljoonaa 30 euron arvoista palveluseteliä.