Kaupunkien joukkoliikenteen asiantuntijatiedonvaihtoa haluttiin vahvistaa, ja Helsingin, Turun ja Tampereen kaupungit päättivät syksyllä 1970 Suomen Paikallisliikenneliiton perustamisesta. Tarkoituksena oli toimia paikallisen liikenteen kehittämisen ja edistämisen hyväksi sekä valvoa jäsenten etuja.
Paikallisliikenneliiton perustamispöytäkirja allekirjoitettiin 19.12.1970 Helsingin kaupungin liikennelaitoksen pääkonttorilla. Perustamispöytäkirjaa ovat kuvassa allekirjoittamassa liikennelaitoksen päällikkö Pentti O. Savolainen, apulaiskaupunginjohtaja Paavo Koponen ja toimitusjohtaja Matti Laamanen. Takana vasemmalla teknillinen johtaja Heikki Kyykoski, toimitusjohtaja Antero Rantanen, toimistopäällikkö Raimo Ojala ja varatuomari Reijo Isotalo.
Liikennepalvelujen tuottajien yhdistys
Kolmen kaupungin liikennelaitokset tekivät liitossa yhteistyötä kuusi vuotta kunnes Vantaan Liikenne Oy tuli jäseneksi 1976 ja vuoteen 1978 mennessä liitto oli saanut jäsenekseen vielä Porin Linjat Oy:n ja Suomen Turistiauto Oy:n. Liitolla on aina ollut myös kannatusjäseniä, esimerkiksi ajoneuvovalmistajia ja erilaisia järjestelmätoimittajia, joiden kanssa tehtiin yhteistyötä työryhmissä ja tapahtumissa. Vuonna 1977 liitolla oli 27 kannatusjäsentä
Liitossa oli toiminnan alussa Tekninen toimikunta, Taloustoiminkunta, Liikennetoimikunta, Väylä- ja pysäkkitoimikunta ja Henkilöstöasiointoimikunta.
Välittömästi perustamisensa jälkeen liitto otti aktiivisesti yhteyksiä liikennealan asioita hoitaviin viranomaisiin, hallintokuntiin ja yhteisöihin. Liiton yhteistyöosapuolia olivat sen ensimmäisenä toimintavuosikymmenenä kotimaassa kunnallinen sopimusvaltuuskunta työ- ja palvelusuhdeasioissa, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu tutkimusasioissa ja Neste Oy ympäristöystävällisen polttoaineen kehittelyssä, sekä myös työsuojeluhallitus, asuntohallitus ja työterveyslaitos.
Liiton arkistoista löytyy leikekirja sisältäen lehtijuttuja liitolle tärkeistä edunvalvonta-asioista toiminnan alkuvuosilta. Kuvan juttu Helsingin Sanomista 16.12.1975
Liiton aloitteesta tarkastusmaksulaki sekä linja-auton etuajo-oikeus pysäkiltä lähdettäessä
Liitto on pyrkinyt vaikuttamaan paikallisliikenteen toimintaedellytyksiin kaupungeissa ja tehnyt myös lainsäädäntöaloitteita toiminnan parantamiseksi.
Vuonna 1971 liitto teki esityksen valtioneuvostolle tarkastusmaksulain aikaansaamiseksi. Liitto seurasi asian käsittelyvaiheita; antoi pyynnöstä lausuntoja ja kiirehti asiaa, kun esitystä eduskunnalle ei syntynyt, ja hallituksen vaihdoskin hidastutti asian etenemistä. Erilaisine mietintö- ja eduskuntakäsittelyineen ja uudelleen käsittelyineen meni vuoteen 1978, kunnes tarkastusmaksulaki saatiin aikaan.
Lehtileikkeitä tarkastusmaksulakiin liittyen.
Paikallisliikenneliiton Väylätoimikunta teki liiton hallitukselle 1973 aloitteen muiden ajoneuvojen väistämisvelvollisuudesta pysäkiltä lähtevään linja-autoon nähden ja liiton hallitus teki edelleen asiasta esityksen Liikenneministeriölle.
Saatiin liikennesääntö linja-auton etuajo-oikeudesta pysäkiltä lähdettäessä taajama-alueilla, kun suurin sallittu ajonopeus on 60 km/h. Muutoksen omaksumista tehostettiin tarrakampanjalla. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen autojen perään takalasin vasempaan alakulmaan liimattiin tarroja muistuttamaan tästä tieliikenneasetuksen muutoksesta.
Väylätoimikunta teki paljon muitakin joukkoliikenteen sujuvuutta ja tilamitoituksia koskevia toimenpide-esityksiä kaupungeille ja lainsäädäntöön.
Tampereen ja Turun kaupunginhallituksille tehtiin 1974 esitykset yhtenäisten pysäkkikilpien käytönotosta Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Liiton Väylätoimikunta oli todennut, että matkustajapalvelun kannalta olisi tärkeää, että pysäkki-informaatiosta yhtenäisesti selviäisi pysäkkiä käyttävien linjojen numerot ja päätepiste. Palvelua parantaisi myös pysäkkien nimeäminen ja nimen merkitseminen pysäkkitunnukseen. Lisäksi esimerkkinä käytetyssä Helsingin kilvessä oli kaupungin vaakuna ja tunnus, linjojen kohdalla värin avulla eroteltu kokopäivä ja osapäivävuorot.
Kuvassa esityksenmukainen pysäkkikilpi linjatietoineen.
Liiton eri kirjelmät ja lausunnot ensimmäisen kymmenen toimintavuoden aikana ottivat kantaa muun muassa tieliikennealan koulutustoimintaan, kansallisiin liikennetoimikuntien mietintöihin, liikennevaloja koskevaan ehdotukseen, julkiseen liikenteeseen kohdistuvaan verotukseen, tariffipäätöksiin, työaikalain muuttamiseen ja pohjoismaisiin linja-automääräyksiin.
Joukkoliikenteen huomioimista kaupunki- ja liikennesuunnittelussa pyrittiin edistämään antamalla joukkoliikenteen tarkistuslista tiedoksi eri ministeriöihin, Kaupunkiliittoon sekä jäsenten kaupunginhallituksille, päätöksentekijöille ja suunnittelijoille 1977. Lisäksi samana vuonna kirjelmöitiin erikseen vielä liiton varsinaisten jäsenten kaupunginhallituksille joukkoliikennesuunnittelun, liikennejärjestelysuunnittelun ja maankäytönsuunnittelun yhteistyön tehostamiseksi. Aihetta käsiteltiin myös Paikallisliikennepäivillä.
Kansainvälistä yhteistyötä
Liitto on perustamisestaan lähtien pitänyt tärkeänä kansainvälistä tiedonvaihtoa ja liitto otti heti toiminnan alussa yhteyttä kansainväliseen joukkoliikennejärjestöön UITP sekä pohjoismaisiin järjestöihin Svensk Lokaltrafikförening, Norske Sporveiers og Lokalbaners Förening, Straetisvagnar Reykjavikur ja Kobenhavns Sporveje. Varsinkin pohjoismaisten järjestöjen tilaisuuksissa vierailtiin ja niistä oli edustajia Paikallisliikennepäivillä.
Paikallisliikennepäivät
Koko toimintansa ajan liitto on järjestänyt Paikallisliikennepäivät, jossa käsitellään joukkoliikenteen ajankohtaisia kysymyksiä. Usein päivän yhteydessä on ollut kalustonäyttely ja joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvien tuotteiden ja palvelujen sisänäyttely, viime vuosina ainoastaan sisänäyttely. Liitto sai viestiään kuuluville, kun päiville osallistui jäsenistön lisäksi runsaasti luottamus- ja virkamiehiä, isäntäkaupungin korkeinta johtoa, valtion eri hallintokuntien ja myös julkisen sanan edustajia.
Vuonna 2020 tämä liiton jäsenten ja yhteistyökumppanien perinne kokoontua ja kohdata jossain jäsenkaupungissa katkesi. Liitto järjesti 1.10.2020 nelituntisen verkkotapahtuman. Tilaisuuden viimeisenä ohjelmanumerona keskustelimme toiminnanjohtajien Petri Jalaston, Tero Anttilan ja Pekka Aallon kanssa, minkälaista liiton toiminta oli vuodesta 1994 eteenpäin.
Iltasanomat 23.10.1980, Paikallisliikenneliitto oli 10 -vuotias. Helsingin Senaatintorilla oli esittelyssä liikennelaitosten kalustoa. Lehtijutun tekijät olivat kuvanneet Turun liikennelaitoksen linja-auton, jossa oli 9 paikkaa pyörätuoleille ja 13 istuinta.
Jäsenkunta muuttunut, perustehtävä sama
Paikallisliikenneliitto oli reilut 40 vuotta liikennepalvelujen tuottajien järjestö ja vuodesta 2013 joukkoliikenneviranomaisten yhteistyöjärjestö. Vuonna 2006 liitossa tehtiin päätöksiä jäsenpohjan laajentamisesta ja jäseneksi tuli myös paikallisliikennettä tilaavat YTV, sekä Turun ja Tampereen organisaatiot.
Paikallisliikenneliitto muuttui joukkoliikenteen järjestämisestä hankinnoista vastaavien viranomaisten yhteistyö- ja etujärjestöksi vuodesta 2012 alkaen, kun Oulu ja keskisuuret kaupunkiseudut olivat liittyneet liiton varsinaisiksi jäseniksi. Vuonna 2013 liitossa oli jäsenenä 12 joukkoliikenteen kaupunki- tai kaupunkiseutuviranomaista ja ELY-keskuksia liittyivät liiton yhteistyöjäseniksi. Perustajajäsen HKL säilyi liiton yhteistyöjäsenenä.
Liiton perustehtävä on pysynyt lähes samana perustamisesta lähtien, mutta tehtävän toteutus ja painotukset ovat varmasti vaihdelleet eri aikoina, vaiheissa ja yhteiskunnallisissa tilanteissa. Liiton sääntöjen ilmaisuja ja sanamuotoja on muutamia kertoja tarkistettu, esimerkiksi paikallinen laajennettu paikalliseksi ja alueelliseksi jo kauan sitten, ja jäsenistöön liittyviä pykäliä tietenkin muutettu isompien muutosvaiheiden yhteydessä. Viimeisimmät muutokset tehtiin vuoden 2020 alussa, jolloin mahdollistettiin etäkokoukset ja poistettiin tiedonjakamisen tehtävistä vanhahtava ilmaisu valistus.
- Vuonna 2002 jäseniä olivat (13); Helsingin kaupunki (HKL), Tampereen kaupunki (TKL), Turun kaupunki (TuKL), Connex Finland Oy, Porin Linjat Oy, Concordia Bus Finland Oy Ab, VR Osakeyhtiö, Suomen Turistiauto Oy, Koiviston Auto -yhtymä, Koskilinjat Oy, Länsilinjat Oy, Väinö Paunu Oy ja Westendin Linja Oy.
- Vuonna 2007 jäseniä olivat (16): Andersson Oy Ab, Nobina Finland Oy, Helsingin Bussiliikenne Oy, Helsingin kaupunki (HKL), Koiviston Auto –yhtymä, Länsilinjat Oy, Porin Linjat Oy, Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta (YTV), Tampereen kaupunki, joukkoliikenneyksikkö, Tampereen Kaupunkiliikenne-liikelaitos (TKL), Turun kaupunki, joukkoliikennetoimisto, VR Osakeyhtiö, Veolia Transport Finland Oy, Väinö Paunu Oy ja Westendin Linja Oy.
- Vuonna 2020 jäseniä ovat (14): Helsingin seudun liikenne (HSL), Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin, Salon ja Raaseporin kaupungit, Meri-Lappi sekä Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt ja yhteistyöjäseniä (10) Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL), TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, Etelä, Pohjanmaan ELY-keskus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kannatusjäseniä liitolla on nykyisin 18. Kunniajäseniä ovat YTM, liikenneneuvos Heikki Lehtinen, DI liikenneneuvos Martti Lund, DI liikenneneuvos Matti Rainio ja varatuomari Pekka Aalto.
Vuoden 2020 lopussa saimme uudeksi jäseneksi Raaseporin ja uudeksi yhteistyöjäseneksi Junakalustoyhtiön. Tervetuloa!
———————————–
Juhlistamme liiton 50 -vuotissyntymäpäivää ja -viikkoa 14.12.-17.12.2020 pienin muistelujulkaisuin sivuillamme ja somessa tunnuksin #PLL50 ja @4PT_fi. Emme kokoonnu ja kahvittele, mutta jos haluat juhlistaa kanssamme, meitä ilahduttaisivat onnittelut, kauniit sanat, kivat kokemukset, muistot tai kuvat paikallisliikenteestä tai yhdistyksestämme. Netissä, sähköpostitse tai somessa #PLL50 ja @4PT_fi.
