Tervetuloa joukkoon Meri-Lapin joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen! Edustajaksi liittoon tulee seutulogistikko Kirsi Ylipiessa. Olemme iloisia uudesta jäsenestä ja liiton maantieteellisestä kasvusta. Uusin jäsenemme on aidosti kansainvälinen, arkimatkoja tehdään kahdessa maassa. Haaparanta-Tornio paikallisliikenteen yhdistämistä selvitetään.
Alueen joukkoliikennekuulumisia
Meri-Lapin toimivalta-alueeseen kuuluvat Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat. Työssäkäyntialueeseen kuuluu kiinteästi myös Tornion rajanaapuri eli Haaparanta Ruotsin puolella.
Joukkoliikenteen järjestämistapana on markkinaehtoinen malli. Kemissä ja Torniossa on paikallisliikennettä, muu tarjonta perustuu pääasiassa seutuliikenteeseen. Palvelusopimusasetuksen mukaisina (PSA)-liikenteinä eli viranomaisen hankkimina joukkoliikennepalveluina Meri-Lapissa hoidetaan Kemin ja Tornion paikallisliikenteet sekä osa seutuliikenteestä ja kuntien koulukuljetuksia palvelevista vuoroista.
Nykyinen joukkoliikenteen järjestämismalli on haasteellinen. Kokonaisuus ja sen muutokset ovat matkustajille vaikea hahmottaa. Kannattamattomia vuoroja on siirtynyt yhä enemmän kuntien ja viranomaisen järjestämisvastuulle ja tietyt alueet hoidetaan jo lähes kokonaan viranomaisen hankkimalla liikenteellä. Osin vuorojen hankintoja on tullut eteen erittäin nopeallakin aikataululla. 1.7.2018 jälkeen myös tiedonsaanti sekä joukkoliikennejärjestelmän koordinointi, suunnittelu ja seuranta ovat muuttuneet aikaisempaa vaikeammaksi.
Ensi vuonna Meri-Lapissa on tarkoitus selvittää joukkoliikenteen järkevää järjestämistapaa ja sen pohjalta tehdä päätöksiä, miten palveluja kannattaisi ylläpitää tulevaisuudessa.
Uusi jäsenemme on aidosti kansainvälinen
Toimintaympäristö Meri-Lapissa on kansainvälinen, osin matkailun ja vientiteollisuuden, mutta pääosin aivan tavallisen arjen liikkumisen myötä. Tornio-Haaparanta onkin Suomen vilkkain maaraja. Alueen asukkaat ylittävät valtakunnan rajan työ-, koulu-, asiointi- ja vapaa-ajanmatkoillaan parhaimmillaan useita kertoja päivässä.
Torniolla ja Haaparannalla on jo yhteinen matkakeskus, yhteinen bussiliikenteen solmupiste, joka sijaitsee Ruotsin puolella rajaa. Seuraava askel on syventää yhteistyötä myös joukkoliikennepalvelujen järjestämiseen. Parhaillaan ollaan käynnistämässä esiselvitystä Tornion ja Haaparannan paikallisliikenteiden yhdistämisestä.
”Esiselvityksessä tarkastellaan mm. lainsäädännön, verotuksen, kahden valuutan, aikaeron ym. valtakunnan rajan asettamien erityisvaatimusten edellyttämiä ratkaisumalleja. Yhteisen paikallisliikenteen käynnistymisen tavoitteeksi olemme asettaneet vuoden 2020. Tuolloin pitäisi käynnistyä myös henkilöjunaliikenne Luulajasta Haaparannalle ja tavoitteena on, että rajakaupunkien yhteinen paikallisliikenne toimisi myös henkilöjunaliikenteessä yhdistävänä linkkinä maiden välillä.” seutulogistikko Kirsi Ylipiessa kertoo.
Meri-Lapin matkailu kehittyy Lapin matkailun imussa. Yhteistyötä matkailusektorin kanssa tehdään sekä paikallisesti Meri-Lapin matkailuMaaS –hankkeessa että laajemmin Visit Arctic Europe 2 –hankkeen kanssa.
Joukkoliikennepalvelut numeroina
PSA-liikenteinä Meri-Lapissa hoidetaan Kemin ja Tornion paikallisliikenteet sekä osa seutuliikenteestä ja kuntien koulukuljetuksia palvelevista vuoroista. Vuonna 2017 Meri-Lapissa käytettiin rahaa joukkoliikenteeseen yhteensä 1,4 miljoonaa (netto, alv 0), josta lippusubventiot 300.000 euroa, PSA -joukkoliikenneostot 375.000 euroa ja paikallisliikenteeseen integroidut palvelulinjat 365.000 euroa (kuntien järjestämät). Kustannuksille on saatu valtionavustusta. Näiden lisäksi kunnat rahoittavat joukkoliikennettä mm. koululaislippujen kautta sekä hankkimalla haja-asutusalueen asiointilinjoja. Vuonna 2018 PSA-joukkoliikenneostoihin kuluu jo yli 400.000 euroa.
Tällä hetkellä toimivaltaisen viranomaisen sopimusliikennettä hoitaa neljä paikallista yrittäjää yhteensä noin 10-15 autolla. Paikallisliikenteissä tehtiin vuonna 2017 noin 185.000 matkaa, joista suurin osa (yli 80 %) Kemissä. Torniossa paikallisliikenteen haasteina ovat pienehkö väestöpohja sekä liikenteen aikaisempi imago palvelubussina.
