Joukkoliikenteen tilanne jatkuu vaikeana vuonna 2022. Arvioimme lipputulomenetysten ja tukikelpoisten liikenneostojen tänä vuonna olevan noin 150 miljoonaa euroa. Paikallisliikenneliitto, Kuntaliitto ja Linja-autoliitto ovat yhdessä tehneet vetoomuksen liikenne- ja viestintäministeriölle joukkoliikenteen koronatuesta vuodelle 2022. (Avunpyyntökirje on tässä)
Joukkoliikenteen kysyntä on jälleen painunut kaupunkiseuduilla 30–40 % alemmalle tasolle kuin ennen epidemiaa. Uuden rajoitusaallon ja etäsuositusten myötä epävarmuus jatkuu. Joukkoliikenteelle korvamerkitty valtion rahoitus ja koronatuki ovat alalle elintärkeitä koronatilanteessa ja siitä elvyttäessä.
Sekä valtakunnan politiikassa että kaupunkiseuduilla on haluttu säilyttää joukkoliikennepalvelujen taso myös korona-aikana. Palvelutason ylläpitäminen on kuitenkin käynyt pidentyvässä kriisissä yhä vaikeammaksi matkustajavajeen pitkittyessä.
“Kriisin pitkittyminen ja käyttöön otetut erittäin tiukat rajoitustoimet ajavat kestävän joukkoliikenteen järjestäjät lähes mahdottomaan tilanteeseen. On tärkeää kompensoida rajoitustoimien taloudellisia vaikutuksia, mikä halutaan ylläpitää nykytasoista joukkoliikenteen tarjontaa.”, sanoo Paikallisliikenneliiton puheenjohtaja Mika Nykänen.
Valtion aiemmin myöntämillä koronatuella pystyttiin kattamaan noin 47 % kaupunkiseutujen lipputulojen menetyksistä vuosina 2020–2021.
Joukkoliikenteen tukemiseen vuosina 2023 ja 2024 varauduttava
Joukkoliikenteelle korvamerkitty valtion rahoitus ja koronatuki ovat alalle elintärkeitä koronatilanteessa ja siitä elvyttäessä. Rahoituskriisistä elpyminen kestää useamman vuoden. Joukkoliikenteen negatiivista tarjonnan ja kysynnän vähenemisen kierrettä tulee välttää. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa linjataan, että valtio varautuu joukkoliikenteen elvyttävään tukemiseen 2021–2024 nykyisen julkisen talouden suunnitelman ylityksenä.
“Talvella, erityisesti tammi-helmikuussa matkustus on tavallisesti vilkkainta, mutta uuden korona-aallon myötä vuoden 2022 alku on onneton. Muutenkin hitaan palautumisen tiellä olemme taas siirtyneet kaksi askelta taaksepäin. Tarvitsemme apua palvelujen ylläpitämiseen.” sanoo Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Minna Soininen.
Pitkäjänteistä työtä palvelun kehittämiseksi
Kilpailukykyistä joukkoliikennettä tarvitaan myös korona-ajan jälkeen työhön, opiskeluun, asiointiin ja vapaa-aikaan liittyviin matkustustarpeisiin sekä liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Vaikka matkojen suuntautumiseen ja ajalliseen jakautumiseen jää pysyviäkin muutoksia, joukkoliikenteen kysyntä pysyy korkealla kasvavilla kaupunkialueilla. Muuttuneisiin tarpeisiin pystytään vastamaan, kunhan koronakriisi ohitetaan.
Palvelua on kehitetty kysyntää lisäävästi ennen epidemiaa. Parannuksiin tähtääviä kehityshankkeita on kyetty pitämään käynnissä koronan aikanakin. Raideliikenteen ohella kaupunkibussit ovat sähköistymässä ripeästi liikennealan etujoukoissa. Yhteistyö muiden liikennepalvelutarjoajien kanssa ja matkaketjuissa onnistuu entistä sujuvammin. Lippujen ostaminen on helpottunut ja eri maksutapoja on lisätty.
Tanskassa valtion tuki on kattanut kaikki lipputulomenetykset tähän saakka
Tanskassa valtio tuki alueellisia viranomaisia 100 % lipputulomenetyksistä ja koronasta aiheutuneista lisäkustannuksista vuosina 2020 ja 2021. Valtion tuki oli 120 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 152 miljoonaa euroa vuonna 2021 (893,7 milj. DKK ja 1 136 milj. DKK). Vuoden 2022 neuvottelut tuen tarpeesta käynnistynevät pian.
—-
Tehokas ja toimintavarma joukkoliikenne on kaupunkien elinvoimaisuuden ja palautumisen edellytys. Joukkoliikenne on keskeinen osa matkalla kestävään tulevaisuuteen. Joukkoliikenteen kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan EU:n ja valtioiden poliittista tukea alueille ja kaupungeille ja rahoituskriisissä auttamista.
EU tunnistaa tuoreessa Kaupunkiliikenteen kehyksessään (Urban Mobility Package) kaupunkijoukkoliikenteen olevan turvallisin, tehokkain ja kestävin tapa ihmisten liikkua. Joukkoliikenne tarjoaa kohtuuhintaisen liikkumisvaihtoehdon, sosiaalisenyhteenkuuluvutta ja tukee elinkeinoelämää. Eurooppalaisiin kaupunkisolmuihin tavoitellaan joukkoliikenteen käytön kasvua.
Kotimaisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältö tukee joukkoliikennekysynnän kasvattamisen tavoitetta. Siinä valtion määräraha joukkoliikenteelle on esitetty nostettavan 2024 alkaen. Suunnitelmassa on tunnistettu tarve varautua joukkoliikenteen elvyttävään tukemiseen 2021-2024.
