Joukkoliikenteen matkustus on ollut huimassa nousussa keskisuurilla kaupunkiseuduilla, kasvuluvut 6-17 %. Monet kaupunki- tai kaupunkiseutuviranomaiset ovat kesästä 2014 alkaen järjestäneet joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksen mukaan eli kilpailuttamalla määrittelemänsä joukkoliikennepalvelut.
Kaupungit ovat tehneet yhteistyökumppaniensa kanssa määrätietoista kehittämistyötä joukkoliikenteen palvelutason, lippujärjestelmän, lippujen ostamisen helppouden sekä matkustajien tiedonsaannin kehittämiseksi. Joukkoliikennepalvelut järjestetään paremmalla palvelutasolla kuin mitä markkinaehtoisesti syntyisi.
Keskisuurten joukkoliikennematkustuksen kasvulukuja, alkuvuosi 2016 verrattuna alkuvuoteen 2015
— Kuopio + 17 %
— Oulu + 11,5 %
— Jyväskylä + 9 %
— Joensuu 7 %
— Lahti + 6 %
Vuotuiset matkamäärät ovat Kuopiossa noin 5,5, miljoonaa, Oulussa 7 miljoonaa, Jyväskylässä 6 miljoonaa, Joensuussa 2,1 miljoonaa ja Lahdessa 6,7 miljoonaa matkaa.
Seudullisessa viranomaistoiminnassa suunnitellaan liikennettä kokonaisuutena
Kaupunkiseudut ovat yhtenäistä työssäkäynti- ja opiskelualuetta. Edellisen joukkoliikennelain muutoksen yhteydessä monilla kaupunkiseuduilla sovittiin seudullisesta joukkoliikenteen viranomaistoiminnasta ja otettiin vastuu kokonaisuuden hallinnasta.
Keskisuurten ja pienten kaupunkien yhteistyö muun muassa lippu- ja maksujärjestelmien toteuttamisessa tuo kaikille kustannussäästöjä ja mahdollistaa lippujen yhteensopivuuden eri kaupunkiseuduilla. Joensuussa on matkustettu Waltti-lipuilla tammikuusta 2015, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa kesästä 2015, Lahdessa helmikuusta 2016.
Suomen kaupunkijoukkoliikenne
Suurilla kaupunkiseuduilla tehdään noin 400 miljoonaa matkaa ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla noin 60 miljoonaa matkaa vuodessa.
— HSL, 353 miljoonaa joukkoliikennematkaa vuodessa
— Tampere, Nysse, 35 miljoonaa joukkoliikennematkaa
— Turku, Föli, 24 miljoonaa joukkoliikennematkaa.
Joukkoliikennepalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen eivät ole kuntien lakisääteisiä velvoitteita. Kunnat rahoittivat vuonna 2015 joukkoliikennettä yhteensä 422 miljoonalla eurolla. Valtio rahoitti samana vuonna kuntien ja ELY-keskusten järjestämää joukkoliikennettä yhteensä 54 miljoonalla eurolla (noin 11 prosenttia kustannuksista).
Linja-autoliikenteen markkinat avautuivat kaukoliikenteessä ja kuntien kilpailuttamassa liikenteessä käytännössä alle kaksi vuotta sitten, pääkaupunkiseudulla liikennettä on kilpailutettu 1990-luvulta lähtien.
Liikenteen hankintamalleja kehitetään
Joukkoliikenteen tilaajien ja liikennöitsijöiden näkemykset joukkoliikennesopimusten kannustamisen kehittämiseksi ovat samansuuntaisia keväällä 2016 valmistuneen selvityksen mukaan. Nykyisin käytössä olevat periaatteet ovat kohtuullisen hyviä, eikä millekään ratkaisevasti erilaisille periaatteille ole tarvetta, mutta kannustimia on syytä lisätä. Selvityksen tilasivat Paikallisliikenneliitto ry ja Liikennevirasto yhteistyössä ja siihen sisältyi tilaajien ja liikennöitsijäedustajien haastattelukierros sekä kysely.
Työssä suositellaan kaupunkiliikenteen sopimuspohjaksi kannustimilla ja sanktioilla tehostettuja bruttosopimuksia. ELY-liikenteeseen suositetaan netto- tai käyttöoikeussopimuksia, joissa kannustavuus tulee kokonaisuudessaan kysynnästä tai lipputuloista. Uutena kannustavana elementtinä esitetään laatuhistorian ja laatulupausten käyttämistä tarjousvertailuissa. Kannusteena esitetään käytettäväksi myös asiakastyytyväisyyttä kaupunkiliikenteessä.
Kysyntäkannuste voitaisiin sisällyttää kaikkiin sopimuksiin; kaupunkiliikenteessä pienellä osuudella ja ELY-liikenteessä ainoana kannusteena. Nämä ja muut selvityksen suositukset löytyvät raportista Paikallisliikenneliitto ry:n sivuilta.
http://www.pllry.fi/index.php?area=3&id=9
Paikallisliikenneliitto ry jatkaa jäsenkaupunkiensa kanssa yhteistä työtä hankinta-asiakirjojen ja sopimusmallien kehittämiseksi.
Ruotsissa on kokeiltu matkustajamääräkannustimia liikennöintisopimuksissa
Ruotsissa on viime aikoina lisätty joukkoliikennepalvelujen hankinnoissa maksettavaan liikennöintipalkkioon matkustajamäärään liittyvää kannustinta. Kannustin on suhteellisen uusi asia ja kannustimien vaikutusten seurantaa kannattaa jatkaa.
Ruotsin kokemuksia kilpailuttamis- ja sopimusmalleista päätettiin selvittää taustatiedoksi kotimaiseen kilpailuttamiskäytäntöjen kehittämiseen. Selvitys valmistui huhtikuussa 2016, raportti löytyy Paikallisliikenneliiton sivuilta.
Tukholmassa käytössä olevissa uusissa sopimuksissa korvaus muodostuu kokonaan todennetuista asiakasnousuista ja niiden tarjouksen mukaisista yksikköhinnoista. Västtrafikilla on sopimusmalli, jossa osa liikennöintikorvauksesta on kiinteää ja 30-40 % perustuu matkustajamääräkannusteeseen. Malli on vielä tuore ja sen vaikutuksia voidaan paremmin arvioida muutaman vuoden kuluttua.
Bruttosopimus on Ruotsissakin yleisin kilpailuttamismalli Paikallisliikenneliiton ja Liikenneviraston yhteistyössä teettämän selvityksen mukaan.
Henkilövaihdos Paikallisliikenneliiton toiminnan johdossa
Kiitämme lämpimästi Pekkaa kaupunkiliikenteen hyväksi tehdystä työstä! Pekan tavoittaa eläkepäiviltä entisestä puhelinnumerosta 040 830 6727 ja henkilökohtaisesta sähköpostiosoitteesta pekka.j.aalto(at)gmail.com.
Uutena toiminnanjohtajana on aloittanut diplomi-insinööri Minna Soininen. Minna siirtyi tehtävään Oulun kaupungin joukkoliikennepäällikön virasta. Minnan yhteystiedot ovat minna.soininen(at)pllry.fi ja puh. 050 4344 514.
Uutisia 14.9.2016
