Joukkoliikenneviranomaiset turvaavat paikallisten ja seudullisten liikennepalveluiden jatkuvuutta

Joukkoliikenneviranomaiset ovat omilla toimillaan turvanneet kansalaisten pääsyä välttämättömiin toimintoihin ja töihin ylläpitämällä liikennepalveluja koronakriisin aikana. Liikenne- ja logistiset palvelut ja liikenneverkot ovat osa kriittisiä perusrakenteita, joilla yhteiskunnan kannalta elintärkeät toiminnot jatkuvat poikkeusoloissa.

Joukkoliikenteen operoinnin kannalta olennainen henkilöstö kuuluu yhteiskunnan kannalta kriittiseen henkilöstöön. Heitä ovat
• kaikki linja-auto-, raitiovaunu- ja metrokuljettajat
• HSL liikenteenohjaus
• turvahenkilöstö (vartijat ja järjestyksenvalvojat)

Valtion viranomaisilla, valtion liikelaitoksilla ja kunnilla on lakisääteinen velvollisuus varmistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen kaikissa oloissa. On varauduttava normaaliolojen häiriötilanteisiin, suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin.

Jatkuvuuden turvaaminen vaatii poikkeuksellisia toimenpiteitä

Joukkoliikenneviranomaisten ja palveluja hoitavien yritysten kriisinhallinta ja yhteistyö on tällä hetkellä tiukassa testissä. Yritysten operatiivinen kyvykkyys on ollut hyvä tähän saakka yksittäisiä ongelmia lukuun ottamatta.

Mitä pidemmälle mennään, sitä tärkeämmäksi tulee viranomaisten ja yritysten henkiseen kriisinkestävyyteen liittyvät tehtävät, ja kuljettajien stressitekijöiden hallinta.

Joukkoliikenneviranomaiset ovat yhteistyössä yritysten kanssa ohjeistaneet ja tehneet toimia suojatakseen palvelun asiakkaita ja kuljettajia koronavirukselta.

Esimerkkejä eri toimista

Joukkoliikennepalveluissa on annettu yleisiä terveysviranomaisten hygienia- ja viruksen leviämisen estäviä ohjeita asiakkaille ja kuljettajalle. Ja lisäksi on tiedotettu joukkoliikenteen käyttöön liittyviä erityisohjeita.

Kaikilla paikkakunnilla ei haluta luopua käteisen käytöstä. Vaikka suomalaiset käyttävät erittäin yleisesti maksukortteja, käyttää noin 17 % ihmisistä vielä käteistä päivittäisostoksissaankin (1). Käteisen käytön kieltäminen voisi olla kriittistä kaikkein heikoimpien matkustajaryhmien kannalta.

Joukkoliikennekohtaisia yleisohjeita muista kaupungeista ja maista on jaettu kotimaassa ja kansainvälisesti malliksi ja avuksi omaan toimintaan. Yksittäiset viranomaiset ovat tehneet tiedusteluja eri asioista asiantuntijoilta, ja tietoa on jaettu toimialan kesken.

Altistusriskiä etuoven kautta kulkevien asiakkaiden ja kuljettajien väillä on kysytty terveysviranomaiselta ja saadun tulkinnan mukaan etuoven kautta sisään tuleva matkustaja ohittaa kuskin useimmiten muutamassa sekunnissa, jolloin ei olla lähellä lähikontaktimääritelmää (15 min).

Lyhyet altistukset asiakkaiden välillä paikallisliikenteessä eivät ole ratkaiseva tekijä epidemian leviämisessä. Terveysviranomaisen mukaan julkisen liikenteen vuoroja pitäisi olla niin paljon, että ne eivät ole aivan täysiä vaan niissä on tilaa.
Liikenteessä ei ole rajoituksia sen suhteen montako samanaikaista matkustajaa joukkoliikenteessä voi olla.

Yhtä aikaa kriittisten yhteyksien ylläpitoa ja sopeutumista palvelukysynnän romahdukseen

Viranomaiset ovat alueensa liikkumistarpeiden asiantuntijoita, ja ovat itsenäisesti tehneet harkintaa siitä, mitkä ovat kriittisiä ylläpidettäviä joukkoliikenneyhteyksiä kaupunkiseuduilla.

Aikataulut palvelun sopeuttamiseksi kysyntään vaihtelevat. Osassa kaupungeista on linjattu, että yhteyksiä pyritään ylläpitämään normaalisti alkuvaiheessa.

Palvelujen vähentämisen maksimia säädellään sopimuksissa ja hankintalaissa. Viranomaiset ovat yhteistyössä yritysten kanssa etsineet ratkaisuja, joilla selvitään ajanjakson yli.

Kysyntämuutokset

Palvelujen kysyntä on pudonnut noin 5-30 %:iin normaalitilanteesta riippuen kaupunkiseudusta ja liikennepalvelusta.

Lakkautuksia on tehty ensimmäisenä koulukuljetuksista, ja supistuksia suunniteltu kaikkia matkustustarpeita palvelleeseen tarjontaan siten, että siirrytään viikonloppu- tai kesäaikatauluihin. Tällöin työvuorosuunnittelu on liikennepalveluja hoitaville yrityksille mahdollisimman sujuvaa, ja valmiudet asiakasviestinnän toteuttamiseen hyvät. Kukin viranomainen neuvottelee liikenteen muutostoimenpiteitä omien sopimustensa pohjalta. Kaupungeilla on erilaisia kirjauksia ylivoimaisesta esteestä ja korvausperusteista erilaisissa tilanteissa.

Paikallisliikenneliitto on ollut jäsenilleen yksi keskustelualusta tiedonvaihtoon ja toisilta oppimiseen koronakriisiin mukautumisessa.

Onko yhteistä käsitystä kriittisistä henkilöliikenneyhteyksistä?

Valtioneuvoston ja LVM:n kriisiviestinnässä on todettu henkilöliikennepalvelujen vähenevän, mutta ei ole otettu kantaa kaupunkiseutujen kriittisiin henkilöliikennepalveluihin.

Kaupunkiviranomaiset ovat tilannekuvaviestinnässään viranomaisten kanssa tiedustelleet, mitä yhteyksiä pidetään kriittisinä. Traficomista saatiin 26.3. ohjeistusta, että joukkoliikenteen tarvittavaa palvelutasoa arvioitaessa tulisi painopiste olla erityisesti välttämättömän työmatkaliikenteen turvaamisessa, mutta tilanteen vaikeudesta johtuen on ymmärrettävää, että kaikkea liikennettä ei välttämättä näissä olosuhteissa kyetä turvaamaan.

Tilannekuvaa seurataan

Suurten kaupunkien joukkoliikenneviranomaiset raportoivat tilannekuvaa kaupunkien joukkoliikennepalvelujen operatiivisesta kyvykkyydestä ja muutoksista, sekä suojautumistoimista koronaa vastaan suoraan Traficomille. Paikallisliikenneliitto on koonnut tietoa yhdeksän pienemmän ja keskisuuren jäsenen osalta.

 

(1) Lähde: Finanssialan keskusliiton tutkimusraportti 26.4.2019

Print Friendly, PDF & Email