Iltapäivätilaisuuden 2023 esitykset

Paikallisliikenneiltapäivässä oli puheenvuoroja valtakunnallisesta liikenne-ennusteesta, joukkoliikenteen tulevaisuudesta, mikroliikkumisesta ja digitaalisesta muutoksesta.

Tapahtumassa oli puhujat mukaan lukien 149 osallistujaa, joista 43 % antoi palautetta. Tapahtumajärjestäjänä luen palautteet huolella ja teen yhteenvedon opiksi myös tapahtumatekemisen yhteistyökumppaneille.

Onnistuimme sisällön kiinnostavuudessa ja muissa järjestelyissä yhtä mukavasti kuin Hämeenlinnassa edellisenä syksynä.

Sekä sisällön että kokemuksen osalta mielipiteissä on aina hajontaa, vaikka kokonaistyytyväisyys olisi hyväkin. Yleisössämme on sekä huippuosaajia ja heitä, joille jokin asia on kokonaan uusi. Se tekee ohjelmasuunnittelusta hyvällä tavalla haastavaa.

Palautteissa toivottiin, että esittäjät edustaisivat erilaisia ihmisryhmiä toimialalta, eikä tästä olekaan meillä johdonmukaisesti huolehdittu.

Palautteista ja tunnelmasta paikan päällä välittyy, että on erityisen mukavaa päästä tapaamaan tuttuja ja kohdata uusia ihmisiä asiaohjelman lomassa.

Kuva: Lounaalla ennen asiaohjelman alkua, Meeting Park OASIS aulassa

 

Mikroliikkumista ja digitaalista muutosta kuvaavat alustukset saivat hyvää palautetta sisällöstään ja innostavuudestaan. Kiitoksia sai myös asiantunteva liikenne-ennuste -esitys. Se havahdutti, että politiikkatoimia kehityksen muuttamiseksi tarvitaan.

Tilaisuuden diaesitykset ovat tässä:

Paikallisliikenneliiton ajankohtaisia, Minna Soininen
Valtakunnallinen liikenne-ennuste,Tuomo Suvanto
Mikroliikkumisen näkymiä Suomessa, Hannu Oskala
Tuloksekas digitaalinen muutos, Tuomas Syrjänen

Toivottavasti nähdään seuraavassa tilaisuudessamme 14.-15.9.2023 Lahdessa. Save the date!

Kirjoittelin alle muutamia muistiinpanoja ja ajatuksiani joukkoliikenteen tulevaisuusaiheesta ja digitaalisesta muutoksesta.

 

Kiitokset kaikille esiintyjille ja yleisölle! Hyvää kevättä!

Minna, paikallisliikennetapahtumien järjestäjä.

Joukkoliikenteen tulevaisuus

Joukkoliikenteen tulevaisuusteemassa kuultiin puheenvuoroja ja ajatuksia Jarkko Saarimäeltä, Jyrki Vainionpäältä, Mika Nykäseltä, Kari Strömiltä ja Lauri Jorasmaalta,

Jyrki Vainionpää, konsernijohtaja, Koiviston Auto -yhtymästä kertoi yleisölle joukkoliikenteen sähköistymiseen tarvittavista pääomista ja mitä edellytyksiä pääomilla on kohdentua joukkoliikenteeseen. Lisäksi keskusteltiin kuljettajapulasta ja samalla alasta, joka on mainettaan parempi. Jyrki esitti pyynnön kaikille joukkoliikenteen toimialalla työtä tekeville omalta osaltaan vaikuttaa kuljettajien työoloja parantavasti.

Ministeriön virkamiesnäkemyksessä esillä on kolme teemaa joukkoliikenteeseen liittyen: liikenteen palveluiden tiedon kehittäminen, tuettujen kyytien kehittäminen ja ratapuolen kehittäminen. Ministeriön näkemyksen mukaan tarvitaan yhteistä tietopohjaa, jonka avulla henkilökuljetuspalvelut kyetään järjestämään tehokkaalla tavalla – joukkoliikenne runkona ja sitä kutsupalveluilla ja erilliskuljetuksilla täydentämällä.

Osalla Paikallisliikenneliiton jäsenistössä lakisääteiset henkilökuljetukset ovat merkittävä osa palvelujen asiakaskuntaa, mutta monella keskisuurten ja suurten kaupunkien joukkoliikenteen järjestäjällä toiminnan painopiste on tiheätarjontaisen kaikille kuntalaisille arkeen sopivan joukkoliikenteen kilpailukyvyn kehittämisessä.

Katse kohdistuu valtion kanssa tehtävän yhteistyön kohdalla valtion liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, jossa yhtenä tavoitteena on joukkoliikenteen suosio, jotta tavoitteet liikennejärjestelmän kestävyydelle voidaan saavuttaa. Jää nähtäväksi, löytyykö myös seuraavalla hallituksella pitkäjänteinen sitoutuminen yhteisesti sovittuun suunnitelmaan.

Kuva: Yleisö kysyi tulevaisuuskeskustelijoilta mm. MaaS-palvelukehityksestä ja joukkoliikenteen markkinaehtoisuuspuheen ja peruspalvelun toteutumisen välisestä ristiriidasta

Puheenvuoroissa tuotiin esille myönteisen tulevaisuuden kannalta tärkeänä huolehtia markkinoiden toimivuudesta ja kehittää junamatkustajaliikenteen markkinaa. Liikkumisen murrokseen on osattava vastata ja pystyttävä hyödyntämän teknologian kehittymisen tuomat mahdollisuudet.

Kuultiin Jyväskylän seudun palvelujen parantamissuunnitelmista ja odotuksista valtion ja kaupunkiseutujen yhteisille MAL-sopimuksille. Niihin tulisi ottaa mukaan bussiliikenteen infrastruktuurin ja kuntakeskusten solmupisteiden, terminaalien ja päätepysäkkien kehittämistä. Ne ovat matkaketjujen kannalta tärkeitä ja niiden tulisi olla joukkoliikenteen näyteikkunoita. Omakin kokemukseni on, että kuntakeskusten linja-autoasemat ovat usein asfalttikenttiä ilman viihtyisiä odotusalueita ja nykyaikaisia informaatiopalveluja.

Viestinnän ja markkinoinnin keinoja on paljon käytettävissä. Esimerkiksi Jyväskylän Linkki on alueellaan erittäin pidetty ja tunnettu brändi.

Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittäminen rakentuu paikalliselle työlle. Suhteessa valtion kanssa yhteisiin tavoitteisiin ja tekemiseen tärkeää on pitkänteisyys. Kaupunkiseudut parantavat koko ajan omaa toimintaa. Tärkeätä on koko kaupungin ja kaupunkiseudun hyvinvoinnin nostaminen joukkoliikenteellä ja kävelyllä pyöräilyllä eli kaikkien kestävien liikennemuotojen yhteinen edistäminen. Tähän tarvitaan mukaan koko kaupunkiorganisaatio vaikuttamaan, minkälainen palveluverkko on, liikkumiseen houkutteleva ympäristö ja ihmisen mittakaavainen ympäristö.

Kuva: Yleisöä ja esittäjiä asiaohjelman tauon alettua

Digitaalinen muutos ja kehitys joukkoliikenteessä

Joukkoliikenteen digitalisaatiosta oli puhumassa Tomi Paananen, Petri Auno, Joona Packalen, Heikki Viika ja Juha Ranta. On otettu isojakin kehitysharppauksia ja on paljon mahdollisuuksia parempaan palveluun, toiminnan virtaviivaistamiseen ja kustannussäästöihin operoinnissa.

Tietoa joukkoliikenteen kysynnästä ja toiminnasta syntyy paljon, ja ymmärrystä asiakkaiden tarpeista onkin osattu jo hyvin hyödyntää, sillä muutoin palvelun parantaminen ja siitä seurannut kysynnän hieno kasvu ennen koronaa ei olisi ollut mahdollistakaan.

Tunnistetaan myös, että paljon tietoa jää edelleen käyttämättä. Keskisuurilta ja pieniltä joukkoliikenteen viranomaisilta uupuu kohtuuhintaisia analysointityökaluja. Analytiikka voi merkittävästi nopeuttaa vaikka joukkoliikenteen linjasto- ja aikataulusuunnittelua. Oulussa digitalisaatiokehitys suunnittelussa on näkynyt lisääntyneenä tyytyväisyytenä aikatauluihin.

Olemassa olevaa tietoa voidaan edelleen rikastaa asiakkaan hyödyksi ja käyttää tietoa operoinnin luotettavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Seuraava asiakasta infojärjestelmissä hyödyttävä tieto voi olla tieto välineen kuormituksesta, jotta olisi mahdollisuus valita vuoro, joka ei ole ruuhkaisin.

HSL:llä on käynnissä näkemyksen muodostamista siitä, millainen uuden informaatiojärjestelmän tulisi olla. Mietinnässä on tunnistettu HSL:n itsensä lisäksi monia muita tahoja, jotka toiminnassa syntyvää tietoa käyttävät.

Digitalisaatiolla metroihin kapasiteettia ja helpompaa palvelun käyttöä

Digitalisaation ja automaation keinoin on saatavissa lisää kapasiteettia ja huomattavaa energiansäästöä metroissa ja muussa raideliikenteessä. Meneillään olevassa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n metron kapasiteettihankkeessa saadaan digitalisaatiolla aikaan moottoritiekaistan verran lisää kapasiteettia.

Kysymykseen siitä, että onko joukkoliikenne toimialana ottamassa uusimpia teknologioita ensimmäisenä käyttöön vetäisin yhteen, että ei, mutta emme myöskään jälkijunassa koko yhteiskuntaa ja liikenteen toimialaa ajatellen. Esimerkiksi raideliikenteessä on kovat luotettavuus- ja turvallisuusvaatimukset ja käyttöön otetaan valmiita ja koestettuja järjestelmiä ja ohjaustapoja.

Viive liittyy myös pitkiin sopimuskausiin ja investointitarpeiden ja kalustoasennusten kokoon ja määrään sekä julkiseen hankkimiseen, missä hankinnan kohde on oltava hyvin mietitty, ja prosessilla kestoa hankintalakien vaatimien vaiheiden vuoksi.

Markkinan toimivuutta ja helpotusta digitalisaation kehitykseen haetaan standardeilla kuten ITxPT. Tavoitteena on, että bussitkin joskus olisivat plug and play -ympäristöjä, ja helpommin onnistuu tuoda sinne asiakasta ja operointia palvelevaa uusinta tekniikkaa.

Seuraan työssäni joukkoliikenteen tilannetta muissa maissa ja tunnistan, että suomalainen joukkoliikenne on monella tapaa edelläkävijä. Esimerkiksi Turun Fölin lippujärjestelmäkehitys oli uraauurtavaa. Uskon myös, että digitalisaation tuomilla hyödyillä on oma osansa siihen, että kolme suomalaista joukkoliikennepalvelua Föli, Nysse ja HSL löytyvät kansainvälisen BEST vertailun kärjestä.

Digitaalisissa asiointiprosesseissa on sujuvoittamisen ja helpottamisen mahdollisuuksia, jolloin asiakaspalvelijat voisivat keskittyä niihin kysymyksiin, joissa tarvitaan vielä apua ja neuvontaa. Yleisesti voi todeta, että viimeisen kymmenen vuoden aikana lippujärjestelmissä on siirrytty uuteen maailmaan. Yhteistyö eri yritysten tai tapahtumien kanssa on entistä helpompaa, kun tietoa asiakkaiden lipuista sijaitsee taustajärjestelmissä.

Julkisessa hankkimisessa tarvitaan taitavia hankkijoita. Tilaajan on osattava kuvata, mitä omassa toiminnassa tarvitaan ja mihin etsitään ratkaisuja.

Kohti reaaliaikaista tilannetiedon hyödyntämistä

Myös liikennöitsijänäkökulmasta kehitys on ollut nopeaa. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteessä on liikkeellä ajantasaisesti seurattava tietopisteiden ja ajoneuvojen verkosto, mikä tuottaa dataa toiminnan ja palvelun sujuvuudesta. Liikennöitsijöillä ja tilaajalla on päällekkäisiä järjestelmiä ja näin tulee osittain varmasti aina olemaankin, mutta on myös paljon yhteisen kehittämisen ja tietovarantojen hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Yrityksille käyttövoimamuutos on tuonut uuden hallittavan tekijän, mikä vaikuttaa niin kaluston käyttöön kuin kuljettajien työhön. Sähkön hintaa ja ajoneuvojen latausta seurataan, ja pyritään tekemään ratkaisuja kulloinkin optimaalisesta lataamisesta reaaliajassa.

Osalle kuljettajista ajoneuvoon tullut tekniikka ja seurantalaitteet ovat alan kiinnostavuutta lisäävä asia, mutta osalle myös työhön painetta lisäävää. Tulee kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota kuljettajan työtilaan ja siihen, että laitteista on enemmän apua työhön ja tietenkin kaiken tekniikan helppoon ja sujuvaan käytettävyyteen.

 

Kuva: Paikallisliikenneliiton puheenjohtaja Mika Nykänen avaamassa tilaisuutta.

Kuva: Hannu Oskala, yhteiskuntasuhdevastaava, VOI Technology Finland puhumassa mikroliikkumisesta

Kuva: Tuomas Syrjänen, Chief AI Officer ja co founder Futuricesta puhumassa tiedon käyttämisestä

 

 

 

Print Friendly, PDF & Email