Iltapäiväseminaari kokosi 140 kuulijaa G18 saliin Helsinkiin maaliskuun 15. päivä. Aiheina oli liikenteen sääntelyä, liikenneverkon rahoitus ja liikenteen päästötavoitteet, palveluseteli, avoin data ja rajapinnat, lähimaksu joukkoliikenteeseen sekä Fölin kehittäminen.
Esitysdiat
- Avauspuheenvuoro. Suvi Rihtniemi, Paikallisliikenneliiton hallituksen puheenjohtaja.
- Liikenteen ilmastotoimet. Instrumentteja Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän työstä. Mikael Nyberg, ylijohtaja, osaston päällikkö, Liikenne- ja viestintäministeriö.
- Palveluseteli liikennepalvelujen rahoitusmuotona. Elina Immonen, neuvotteleva virkamies, Liikenne- ja viestintäministeriö.
- Paikallisliikenneliiton näkökohtia palveluseteliin. Pekka Aalto, varatuomari
- Vuoden 2018 alusta voimaan astunut rajapintojen avaamisvelvoite viranomaisnäkökulmasta. Pipsa Eklund, Trafi ja Martin Johansson, Liikennevirasto
- Lähimaksaminen kaupunkijoukkoliikenteeseen. Miten tuoda Lontoon malli vyöhykehinnoitteluun ja avorahastukseen? Trusted advisor, Päivö Eerola, Pin,jo Oy.
- Föli 2.0 – runkolinjoja kehittämällä kohti tulevaisuutta. Lauri Jorasmaa, Turun kaupunki.
Joukkoliikenne on kestävän liikennejärjestelmän selkäranka
Seminaarin avauspuheenvuoron piti Paikallisliikenneliiton puheenjohtaja ja HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Joukkoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen on tärkeää, tarvitaan paljon toimia sekä maankäytön, liikenteen ja palvelujen yhteistä suunnittelua.
Joukkoliikennekaupungeissa on tehty todella hyvää matkustajamäärän kasvua. Samaan aikaan voidaan kuitenkin todeta että kokonaisuutena suomalaisten liikkumistottumukset muuttuvat hitaasti.
(Lisätietoa: HSL:n tiedote pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kehityksestä ja Liikenneviraston tiedote viimeisimmästä koko Suomea koskeneesta henkilöliikennetutkimuksesta)
Kansallisia tavoitteita ja rahoitusvaihtoehtoja
Suuri osa liikennepalveluja koskettavasta sääntelystä tulee EU:sta. Tavoitellaan yhtenäistä eurooppalaista markkinaa ja kilpailuolosuhteita. Eurooppalaisen liikennepolitiikan sääntelyn painopisteistä saimme kuulla videon välityksellä, sillä Merja Kyllösen piti olla seminaarin aikaan Strasbourgissa valiokuntakokouksessa. Merjaan saa olla yhteyksissä ajankohtaisiin lakiasioihin liittyen, vaikuttamisen aika on nyt.
Kuulimme kotimaisen Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta miettineen työryhmän työn linjauksia. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että tarvitaan pitkäjänteinen kehittämis- ja rahoitusohjelma. Liikenteen päästövähennystoimina on liikennejärjestelmän ja ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen sekä fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla. Toimien vaikuttavuutta oli arvioitu. Jäi mielikuva, että rahoituksen turvaamisessa ja erityisesti päästötavoitteiden saavuttamisessa on vielä paljon tehtävää. Työryhmän loppuraportin mukaan lisätoimet liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä. Tie- ja katuverkon käytöstä maksamiseen työryhmä ei ole ottanut kantaa.
Palvelusetelistä kuulimme kahden esityksen verran. Palveluseteli olisi asiakkaalle annettava, liikennepalvelujen käyttöön tarkoitettu tuki. Sen tarkempi määrittely on vielä kesken. Valtiovarainministeriö arvioi, onko se saajalleen veronalaista tuloa ja pohtii sen arvon määrittelyä kevään 2018 aikana. Sen jälkeen voidaan pyytää komission lisäarvio valtiotukioikeudellisuudesta. Valtionrahoitus liikennepalveluille ei kuitenkaan ole lisääntymässä palvelustelin myötä.
Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen järjestäjien näkökulmasta palveluseteli kuulostaa liikennepalvelujen asiakashinnan alentamistoimelta, mikä tähänastisen käsityksen mukaan edellyttäisi palvelusopimusasetuksen mukaista tapaa vaikuttaa asiaan. Kysymyksiä yleisöstä tuli esimerkiksi siitä, että onko vastaavaa seteliä käytössä muualla. Liiton jäsenten eurooppalaisilla kolleegoilla ei ole vastaavia tukimuotoja käytössä.
Ennen kahvitaukoa toiminnanjohtaja haastatteli Suvi Rihtniemeä, Mika Periviitaa ja Sirpa Kortetta siitä, miten ympäristötavoitteet näkyvät kolmen suurimman joukkoliikennekaupunkiseudun toiminnassa.
Lähtökohtaisesti joukkoliikenne on ympäristöystävällinen kulkumuoto, mutta isot toimijat pyrkivät myös hankintojensa kalustotavoitteilla ja ympäristöbonuksilla saamaan liikennöinnistä entistä vähäpäästöisempää. Sähköajoneuvot ovat kaikkien kehityspolussa mukana, kaikilla kolmella on jo kokemuksia linjoilla toimivista sähköbusseista.
Palvelutiedot sähköiseen katalogiin sovelluskehittäjille
Muuta liikennepalvelulakia nopeammassa aikataulussa, eli 1.1.2018 voimaan tulleita tietovelvoitteita varten on rivakassa aikataulussa luotu koneluettavien liikennepalvelutietojen kirjastopaikka, NAP-palvelu. Lakivelvoitteet eivät vielä ole tavoittaneet kaikkia toimijoita kentällä. Virastot ovatkin tehneet paljon neuvovaa ja tiedottavaa työtä, jotta lain tavoittelemaan tilanteeseen olennaisista tiedoista päästäisiin. Tarkoituksena on, että tietojen ja myyntirajapintojen avulla syntyisi muun muassa uusia tietopalveluja ja matkaketjulle tarvittavien lippujen ostopaikkoja esimerkiksi kännykkäsovelluksina.
Viranomaisten ja lakisääteisten kuljetusten järjestäjien kannalta olisi tarpeen saada kaikkien liikennepalvelujen muutoksista tiedot helposti, ja tällaista ominaisuutta NAP:iin kehitellään. Helposti nähtävät tiedot markkinoilla olevista palveluista olisivat varmasti kiinnostavia myös toimintaansa suunnittelevien yritysten kannalta.
Lähimaksusta tykättäisiin
Lähimaksaminen helpottaisi erityisesti satunnaisten matkustajien joukkoliikenteen käyttöä. Yli 70 % kuluttajista suosii korttia ykkösmaksutapanaan, lähimaksaminen on jo erittäin suosittua ja käyttö kasvaa nopeasti. Lontoo on raivannut tietä joukkoliikenteeseen sopivalle yhteistyölle luottokorttiyhtiöiden kanssa. Lähimaksaminen ja tunnistepohjaisuuteen siirtyminen vaatisi joukkoliikenneviranomaisten järjestämässä liikenteessä nykyisten lippu- ja maksujärjestelmien taustajärjestelmä- ja rahastuslaitemuutoksia.
Lähimaksamisesta ja HSL:n tavoitteista sen suhteen oli 18.3.2018 juttu Hesarissa.
Joukkoliikenteen toimialalla etsitään ratkaisuja kaikkien lipputuotteiden hankkimiselle ja käyttämiselle entistä helpommin ja asiakkaiden toivomilla tavoilla, olipa kyse luottokortista, älypuhelimessa olevasta lipuista tai monilla matkustajilla vielä matkakortista.
Runkoliikenteisiin kapasiteettia
Turun Föli -palvelun tekemisen keskiössä ovat asiakkaat, tavoitteena koko ajan kehittyvät ja helppokäyttöisemmät palvelut. Tähän päästään muun muassa ajallisesti ja alueellisesti kattavalla palvelujärjestelmällä, jossa otetaan seuraavia kehittämisaskeleita runkolinjoilla. Päälinjojen kapasiteetin kehittämisen lisäksi nykyisistä kehällä toimivista linjoista on tarkoitus muodostaa oma runkolinjansa.
Maailmanlaajuisestikin edistyksellinen tunnistepohjainen maksujärjestelmä mahdollistaa sujuvan yhteistyön tapahtumien ja eri liikennemuotojen kanssa. Turun seudun joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kehittyneet todella hyvin, yhtenä tekijänä asiakkaille helppo tasataksa.
Lauri Jorasmaa toivotti osallistujat tervetulleeksi Turun Paikallisliikennepäiville 27.-28.9.2018!
Vilkkainta keskustelua käytiin kahvitauolla ja esitysten jälkeen pienen syötävän ja juotavan äärellä. Sain keskusteluissa myös toiveita seuraavissa seminaareissa käsiteltävistä aiheista. Toiveita ja muuta palautetta voi antaa meille lisää vaikka sähköpostilla: minna.soininen(at)pllry.fi tai harri.fredrikson(at)pllry.fi.
Nähdään syksyn Paikallisliikennepäivillä!
Minna Soininen, toiminnanjohtaja, Paikallisliikenneliitto
