Iltapäiväseminaarin 21.3.2019 esitykset

Iltapäiväseminaarissamme G18-salissa Helsingissä oli luennoitsijat mukaan lukien 135 osallistujaa. Ohjelma aloitettiin Paikallisliikenneliiton puheenjohtaja Suvi Rihtniemen avauspuheenvuorolla.

Suvi painotti puheenvuorossaan kolmea asiaa; liikennejärjestelmäsuunnitelmien tärkeyttä, ilmastonmuutoksen torjumista ja liikenteen roolia siinä sekä tutkimusten ja datan tärkeyttä suunnittelun pohjana.

Suvilla oli uunituoreita ennakkotietoja Helsingin seudun suuresta liikkumistutkimuksesta. Kehityksen suunta on oikea, mutta vauhti liian hidas kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi tavoitteiden mukaiseksi. Siksi tarvitaan edelleen määrätietoista työtä ja valtakunnallista ja paikallista sopimista ja panostusta joukkoliikenteenkin kehittämiseen.

Bus Nordic kalustostandardia esitteli Reijo Mäkinen. Tavoitteena on yhtenäistää kalustovaatimuksia ja luoda pohjoismaista kalustomarkkinaa.

ITxPT standardin tavoitteena on helpottaa IT-järjestelmien käyttöönottoa joukkoliikenteeseen.

Yleisökysymyksessä otettiin esille, että meillä käytetään yleisesti kaupunkijoukkoliikenteen liikennetietojen ilmoittamiseen GTFS-muotoa, kun taas erilaiset direktiivit ja standardit vaativat NETEXiä. Vastauksen perusteella jäimme käsitykseen, että ei ole tarpeen muuttaa käytäntöä raskaampaan NETEXiin kunhan jossain huolehditaan muuntomahdollisuuksista ja tätä voi myös ITxPT -standardointityö olla mukana miettimässä. Lisäksi Emmanuel sai vastata muun muassa tiettyjen standardien turvallisuutta koskevaan kysymykseen.

Dokumentaatiot tarkempaa tutustumista varten saa kirjautumalla ITxPT sivustolle https://wiki.itxpt.org.

Saimme kuulla bussivalmistajien näkemyksiä kalustokehityksestä ja standardeista.  Kommenttipuheenvuorojen perusteella vaikuttaa siltä, että kotimaisten kaupunkitilaajien kalustovaatimukset ovat likipitäen samat 12 metristen kaupunkibussien osalta. Volvollakin  jo tällä hetkellä 80% toimituksista on vakiotuotteita. Kustannuksia nostavia asioita ovat VDL:n kommenttipuheenvuoron mukaan muun muassa sähköovet, kameravalvonta, tilaajaväritys,  rahastusjärjestelmät ja liikennöitsijän omat laitteet sekä muut liikennöitsijän omat toiveet.

Jäi vaikutelma, että koska kalustoon asennettavat rahastusjärjestelmät sekä tilaajien ja operaattorien omat laitteet ovat eniten päänvaivaa aiheuttavien asioiden joukossa, voisi olla apua ITxPT standardin omaksumisesta autolaiteasennuksiin ja -määrityksiin.

Lahden runkoliikennesuunnitelma ja markkinamuutoksiin tutustumista

Kahvitauon jälkeen saimme esittelyn, mitä joukkoliikenteen runkolinjasto tarkoittaisi Lahdessa. Runkolinjaston tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kilpailukykyä ja matka-aikoja, selkeyttää linjastoa ja parantaa taloudellista tehokkuutta. Suunnitelmaa tehdään asiakkaita kuunnellen.

Yhtenä suunnittelun lähtökohtana jäi mieleen, että Lahdessa ei ole selkeästi toisiaan vahvempia maankäyttösuuntia. Suunnittelu linjojen suoristamisen osalta on tasapainottelua lyhyiden kävelymatkatoiveiden ja linjan kokonaisnopeuden välillä. Yksi olennainen paikallinen kysymys, kierretäänkö tori vai ei, on riippuvainen siitä löytyykö suoremmalta reitiltä hyvää terminaalipaikkaa busseille.

Lahti tavoittelee kestäville kulkutavoille 51 % osuutta vuoteen 2030.

Valtteri Virtanen kertoi yleisesti Kilpailuviraston tehtäväkentästä ja erityisesti siitä, minkälaista on markkinoita tukeva hankintatoiminta. Esitys herätti paljon kysymyksiä ja keskustelua lähtien siitä minkälaisena liikenteen järjestämisen perustana tilaajat näkevät EU:n palvelusopimusasetuksen, miten markkinat esimerkiksi HSL alueella toimivat ja minkälaisia laatuvaatimuksia hankintoihin tulisi sisällyttää.

Itse jäin pohtimaan, että minkälaista markkinavuoropuhelun pitäisikään olla.

 

Viimeiseksi keskusteltiin taksialan markkinamuutoksesta Taksi Helsingin toimitusjohtaja Jari Kantosen ja Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskisen kanssa. 

Muutokset ovat erilaisia eripuolilla maata, eikä taksilupien määrän muutokset kerro palvelukehityksestä. Jossakin merkittävä muutos voi olla, että on tullut yksi yrittäjä lisää. Pienemmillä paikkakunnilla suuri osa taksien liikevaihdosta muodostuu yhteiskunnan kuljetuksista, joten niiden hankkimisella on merkittävä vaikutus markkinaan.

Kuulostaa samaan aikaan myös siltä, että nykyaikainen taksitoiminta, siellä missä kysyntää on, on vahvasti IT-kehitystä, tähtää sekä kuljetuspalvelussa että kyydinvälitysmarkkinalla kasvuun sekä tutkii ja kuuntelee asiakkaitaan. Saatavuus on usealle asiakkaalle tärkein asia ruuhkasuomessa. Taksialan MaaS voi olla sitä, että palvelu on saatavissa usealla eri paikkakunnalla. Digitaalisten tilauskanavien osuus kasvaa. Jututin keskustelijoitamme myös muun muassa siitä, osaavatko suomalaiset ja pitääkö hinnasta neuvotella joka kerta.

Päivä päätettiin pienten suolaisten sekä viinilasillisten ääressä jutustellen.

Kiitos osallistujille! Toivottavasti nähdään seuraavan kerran Paikallisliikennepäivillä!

Terveisin,  liiton toimintaa johtava Minna.

Print Friendly, PDF & Email