Vahva ja välittävä Suomi ohjelman mukaan hallitus ei omilla päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä. Luvataan varmistaa, etteivät liikkumisen kustannukset synnytä estettä tai kannustinloukkua työssäkäynnille kaupungeissa tai maaseudulla.
Ristiriitaisesti tavoitteiden kanssa hallituksen verotuspäätöksillä tehtäisiin 1,5 miljoonasta päivittäisestä arjen joukkoliikennematkasta kalliimpia. Henkilökuljetuspalvelujen arvonlisäveroa aiotaan nostaa 10 %:st 14 %:iin.
Vaikutusta ja hinnannostopaineita voimistaa rahoituksen riittämättömyys. Valtion joukkoliikennerahoituksen ostovoima on heikentynyt kustannuskehityksen verran eli 18 % keväästä 2020 ja valtio lakkauttaa aiemman ilmastoperusteisen rahoituksen.
Veron nostoa ja vähemmän rahoitusta
Hallitusohjelmassa luvataan varmistaa, etteivät liikkumisen kustannukset synnytä estettä tai kannustinloukkua työssäkäynnille kaupungeissa tai maaseudulla. Ohjelman mukaan hallitus ei omilla päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Ristiriitaisesti tavoitteiden kanssa hallituksen verotuspäätöksillä tehtäisiin 1,5 miljoonasta päivittäisestä arjen joukkoliikennematkasta kalliimpia. Arvonlisäveroa aiotaan nostaa 10 %:sta 14 %:iin.
Vaikutus moninkertaistuu rahoitusongelmien myötä. Valtion rahoitus joukkoliikennepalveluihin vähenee, ja arvonlisäveromuutos pienentäisi edelleen valtion omien joukkoliikennemäärärahojen ostovoimaa. Hallitus lakkauttaa kaupunkiseutujen ilmastoperusteiseen joukkoliikenneyhteistyöhön sisältyneen rahoituksen, minkä varaan monet kaupunkijoukkoliikenteen toimijat ovat määrätietoista kalustokehitystään pohjanneet.
Hallituksen linjaukset heikentävät toimialan kilpailukykyä tilanteessa, jossa palvelun järjestämisen kustannukset ovat kasvaneet noin 18 % keväästä 2020. Voidaan joutua mahdottomiin tilanteisiin ja palvelutason leikkauksiin myös kaupunkiseuduilla, missä kysyntäkehitys on ollut kasvavaa ja monella paikkakunnalla jo ylittänyt koronaa edeltävän ajan.
”Mahdollisen arvonlisäveron noston myötä Jyväskylän seudulla joukkoliikenteen lipun hintoja pitäisi nostaa 19 %. Matkoja häviäisi 650 000 lyhyellä aikavälillä ja 1,2 miljoonaa matkaa pitkällä aikavälillä. Ilmastoperusteisen rahan jääminen pois, tarkoittaa meillä miljoonan euron vähentymistä 2,2 miljoonasta, eli lähes puolet.” arvioi hallitusohjelman paikallista vaikutusta Kari Ström, paikallisliikenteen palvelupäällikkö, Jyväskylän seudun joukkoliikenne.
Hallitusohjelman vaikutukset koskevat laajasti kaikkea joukkoliikennettä, myös kaupunkiseutuja, joissa on joukkoliikenteen tarvitsemia joukkoja ja tiheää maankäyttöä.
”HSL:lle ALV:n nosto ja ilmastoperusteisen tuen poistaminen aiheuttaa reilun 20 miljoonan euron tulonmenetyksen. Tämä täytyisi kattaa joko lipunhintoja korottamalla, palvelutasoa heikentämällä tai kuntasubventiota kasvattamalla”, Sini Puntanen, strategiajohtaja, HSL.
Hallituksen toimet ovat tavoitteisiin nähden päinvastaisia
Suunniteltujen toimenpiteiden lopputulos on päinvastainen joukkoliikenteellä liikkumisen kustannusten osalta kuin mitä hallitus tavoittelee. Joukkoliikenne on monelle käyttäjälle matalimman kynnyksen tapa liikkua. Joukkoliikennetarjonnan ja kohtuullisten liikkumiskustannusten tulisi olla erityisen tärkeää tilanteessa, missä kaikki työhön kykenevät halutaan osallistumaan.
”Hallitusohjelman mukaan liikkumisen kustannuksista huolehditaan, mutta joukkoliikenteen käyttäjistä ei välitetä.” toteaa Minna Soininen, toiminnanjohtaja, Paikallisliikenneliitto.
Muutokset eivät tue hallitusohjelman tavoitteita turvata liikkumisen kustannuksia, lisätä työllisyyttä ja madaltaa työnvastaanottamisen kynnystä. Myös suunniteltujen isojen raidehankkeiden ja alueellisen raideliikenteen kehittämisen toimintaedellytykset heikentyvät, mikäli olemassa olevat palvelut niiden ympäriltä karsiutuvat eikä matkaketjuja muodostu. Suunnitellut toimenpiteet lisäisivät entisestään myös elinkeinoelämän työvoiman saatavuuden haasteita.
Joukkoliikennettä järjestävien kaupunkien etujärjestö Paikallisliikenneliitto on pettynyt ja harmissaan hallituksen suunnitelmista.
”Joukkoliikenne on unohtunut hallitusohjelmasta. Liikenteen järjestämiskustannus on noussut todella paljon ja ollaan vielä elpymässä koronanaikaisista perusrahoituksen ongelmista. Valtion tulisi antaa kaikki tuki palveluille, auttaa hillitsemään hinnannousupaineita ja tukea joukkoliikenteen kysynnän kasvattamista”, Minna Soininen, toiminnanjohtaja, Paikallisliikenneliitto, kommentoi.
Joukkoliikennettä tarvitaan työssäkäyntiin opiskeluun, asiointiin ja vapaa-aikaan liittyviin matkustustarpeisiin sekä liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Joukkoliikenteen kysyntä pysyy korkealla kasvavilla kaupunkialueilla. Vastuulliset ja työntekijöistään huolehtivat yritykset haluavat kaupungeissa sijoittua siten, että töihin on hyvät kulkumahdollisuudet myös joukkoliikenteellä ja omin voimin.
Kaupunkijoukkoliikennettä on viime vuosina ohjattu erittäin kunnianhimoisella EU-lainsäädännöllä vaatien kaluston vähäpäästöisyyttä ja päästöttömyyttä ensimmäisenä tieliikenteen toimialana Euroopassa. Kaupunkijoukkoliikenne tekee liikennetoimialan etujoukoissa 2030 mennessä ajoneuvoistaan vähäpäästöisen tai lähes päästöttömän.
Suomella on kansallisesti käytössään vero-, rahoitus- ja hintaohjauskeinot joukkoliikenteen palvelutarjonnan parantamiseksi ja asiakashinnan pitämiseksi kohtuullisena. Tarvittaisiin johdonmukaista ja pitkäjänteistä joukkoliikennepolitiikkaa, saavutettavuuden turvaamista ja liikenneköyhyyden torjuntaa. Arjen valinnat helpottuvat, kun vähäpäästöiset, kaikkien käytössä olevat, turvalliset ja energiatehokkaat liikkumisen valinnat erottuvat liikkujille edullisimpina.
Tiedote 7.9.2023
Suomen Paikallisliikenneliitto ry edustaa 15 toimivaltaista joukkoliikenneviranomaista, jotka järjestävät liikennepalveluja kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla ja vastaavat yli 80 %:sta Suomen maajoukkoliikenteen matkoista. Jäseniämme ovat Helsingin seudun liikenne (HSL), Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin, Salon ja Raaseporin kaupungit, Meri-Lappi sekä Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt.
