1. Linja-autokalusto
Sisällys
1.1 Mitoittavat ajoneuvot
Kadut suunnitellaan siten, että linja-autojen liikennöinti on sujuvaa. Lähtökohtana on, että linja-autot mahtuvat liikennöimään sujuvasti omalla kaistallaan eri liikenneolosuhteissa myös talvisin. Poikkileikkausten on hyvä mahdollistaa vastakkaisten suuntien linja-autojen sujuva kohtaaminen. Myös liittymissä linja-autojen on mahduttava lähtökohtaisesti liikennöimään omalla kaistallaan. Mitoituksessa on huomioitava myös linja-autojen etu- ja takaosan ulottuvuuden sekä peilit.
Kaupunkiliikenteessä eri puolella Suomea käytössä olevat linja-autot ovat yleisimmin kaksiakselisia. Suurempi matkustajamäärä ajoneuvoon saadaan siirtymällä pidempiin linja-autoihin, jotka ovat kolmiakselisia teli- tai nivelbusseja. Mitoitusajoneuvona tulee aina käyttää telibussia, joka on suuremmista linja-autoista yleisemmin käytössä oleva kalustotyyppi Suomessa. Nivellinja-autot vaativat jonkin verran enemmän tilaa esimerkiksi korin suoristumiseen pysäkillä odotustilan viereen.
Linja-autojen enimmäismitat:
- kaksiakseliset linja-autot ovat enintään 13,5 m pitkiä
- kolmiakseliset telilinja-autot ovat enintään 15,0 m pitkiä
- nivellinja-autojen enimmäispituus on 18,75 m
Ajoneuvojen suurin sallittu korkeus on 4,4 m. Kaupunkiliikenteen linja-autojen tavallinen enimmäiskorkeus on noin 3,4 m. Ajoneuvojen enimmäisleveys on 2,55 m, mikä on myös linja-autojen tavallisin leveys. Enimmäismitat eivät sisällä peilejä. Kaupunkibussien mittoja on esitetty myöhemmin seuraavissa kuvissa. Tarkempia mittoja ei ole määritelty lainsäädännössä ja ne voivat siten vaihdella kalustovalmistajittain.
Ovien mitat
Ajoneuvon ovien sijainti tulee ottaa huomioon etenkin pysäkkikatoksen sijoituksen suunnittelussa. Linja-autoon nousun ja purkautumisen ruuhkaisimmat tilanteet tapahtuvat ovien lähistöllä. Liikennettä kilpailutettaessa toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet oville seuraavat minimimitat, jotka ovat leveämmät kuin mitä sääntelyssä on edellytetty. Keskiovella vaaditaan kaksoisovea. Etuovi voi olla joko kaksoisovi tai yksilehtinen ovi. Takaovi on tavallisesti yksilehtinen. Nivelbusseissa kaikki ovet ovat kaksoisovia.
- Kaksoisovi 1,25 – 1,4 m
- yksilehtinen etuovi 1,0 m
- yksilehtinen takaovi 0,6 – 0,9 m
Askelkorkeus
Linja-autojen askelkorkeus on tavallisesti noin 0,30–0,35 m. Linja-autojen maavara eli nk. helmakorkeus on tavallisesti noin 0,2–0,3 m. Linja-autoissa on niiaustoiminto, jolloin niiatessa askelkorkeus on enintään 0,25 m ajoradan pinnasta.
Ajoneuvoluokat
Linja-autoja ovat M2- ja M3-luokan ajoneuvot. M1-, M2- ja M3-ajoneuvoluokkien keskeiset määritelmät on esitetty seuraavassa kuvassa. M1- ja M2-luokkien välillä määräävänä tekijänä on matkustajamäärä: jos ajoneuvossa on enintään 8 matkustajaa, kyse on M1-luokan ajoneuvosta. Mikäli kapasiteetti on yli 8 matkustajaa, kyse on M2- tai M3-luokan ajoneuvosta. M2- ja M3-luokan ajoneuvojen erottava tekijä on massa. Jos massa on yli 5 tonnia, kyse on M3-luokan ajoneuvosta eli linja-autosta.
Kuva 1. Ajoneuvoluokat ja ajoneuvoluokkien määrittävät raja-arvot.
Kansainvälisessä sääntelyssä linja-autot on jaettu edelleen alaluokkiin: enintään 22 matkustajan linja-autot on jaettu ajoneuvoalaluokkiin A ja B ja yli 22 matkustajan linja-autot ajoneuvoalaluokkiin I, II ja III. (UN/ECE, 2023)
Kokonaismassat:
- 21 t kaksiakselinen linja-auto huomioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1242/2019 sallittu lisäpaino, muutoin 19,5 t
- 27 t kolmiakselinen telilinja-auto, joka käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita tai on päästötön (vetävä akseli parirenkain, ilmajousitettu), muutoin 26 t
- 29 t kolmiakselinen nivellinja-auto, joka käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita tai on päästötön (vetävä akseli parirenkain, ilmajousitettu), muutoin 28 t
Linja-autojen mittoja
Linja-autojen tarkempia mittoja on esitetty seuraavissa kuvissa. Kaikkia tarkempia mittoja ei ole esitetty sääntelyssä, vaan ne voivat poiketa ajoneuvovalmistajittain. Kuvissa esitetty linja-auton korkeus on tyypillinen kaupunkiliikenteen matalalattialinja-auton korkeus.
Kuva 2. Linja-auton askelkorkeus on 0,30–0,35 m. Mikäli käytetään niiaustoimintoa, askelkorkeus on noin 0,25 m.
Kuva 3. Kaksiakselisen kaupunkibussin mitat. Kaksiakseliset bussit ovat tavallisesti 12,0 – 13,5 m pitkiä.
Kuva 4. Kolmiakselisen telibussin mitat.
Kuva 5. Nivelbussin mitat.
Kadut ja tiet suunnitellaan tavallisesti siten, että vapaa alikulkukorkeus on vähintään 4,8 m. Jos alikulkukorkeus on pienempi kuin laissa sallittu ajoneuvon enimmäiskorkeus 4,4 m, merkitään sillan kohdalle ajoneuvon sallittu enimmäiskorkeus. Linja-autoreiteillä voidaan poikkeuksellisesti sallia enintään 3,7 m alikulkukorkeus kuvan mukaisesti.
Kuva 6. Vapaa alikulkukorkeus poikkeustapauksissa.
Lisätiedot ja lähteet
EU 1996. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1996/53/EY kansainvälisessä liikenteessä käytettävien kuorma-autojen ja linja-autojen sallitut mitat ja painot
EU 2015. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2015/719/EU tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY muutos
EU, 2018. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2018/858/EU, 4. artikla
EU, 2019. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2019/1242/EU päästöttömien linja-autojen sallitun massan kasvattamisesta
UN/ECE, 2023. Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 107 rev. 8 – Luokan M2 tai M3 ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksymistä koskevat yhdenmukaiset vaatimukset.
1.2 Kadun poikkileikkaus linja-autoliikenteen kaduilla
Tässä luvussa kerrotaan tavallisimmista mitoitustilanteista linja-auton ajaessa suoraan sekä kääntyessä esimerkiksi risteyksissä. Ajoradan poikkileikkauksen suositeltava leveys on vähintään 7,0 m kaksisuuntaisella linja-autoliikenteen kadulla. Risteyksissä ja muissa tilanteissa, joissa on tarve kääntyä jyrkästi, on huomioitava telibussin kääntyminen. Mikäli telibussilla käännytään jyrkästi, on takakulman sivuttaissiirtymä enimmillään 1,5 metriä.
Ajouratarkasteluilla voidaan tarkemmin selvittää ja varmistaa, että ajoneuvot voivat liikennöidä sujuvasti kaduilla, teillä ja terminaaleissa. Lähtökohtana on, että linja-auto mahtuu liikennöimään sujuvasti omalla kaistallaan eri liikenneolosuhteissa myös esimerkiksi talvisin. Vain poikkeustapauksissa kääntyminen voidaan mitoittaa siten, että linja-auto liikennöi reunakiveyksen päältä. Vähäisiä poikkeustapauksia ovat esimerkiksi linja-auton saapuminen pysäkille, jolloin reunakiveyksen viereen ajo vaatii jonkin verran keulan ulottumista reunakiveyksen päälle.
Kuva 7. Suositeltava ajoradan poikkileikkaus linja-autoliikenteen kaduilla.
Linja-auton on pystyttävä kääntymään 12,5-metrisen ja 5,3-metristen ympyrän säteiden välissä. Kun linja-auto alkaa kääntyä suoralta osuudelta 12,5-metriseen ympyrään, ajoneuvon takaylitys saa olla enintään 0,6 metriä.
Kuva 8. Linja-auton on käännyttävä 12,5- ja 5,3-metristen säteiden välissä. Ajoneuvon takaylitys saa olla enintään 0,6 m tällä säteellä kääntymään lähdettäessä. (UN/ECE, 2015)
Ajouramalleilla kuvataan ajoneuvojen tilantarvetta eri ajotavoilla, kääntösäteillä ja kääntymiskulmilla. Ajouratarkastelut on kuitenkin aina laadittava tapauskohtaisesti. Ajouratarkasteltuja tehtäessä on huomioitava riittävä väljyys, koska esimerkiksi peilit eivät sisälly ohjeessa R107 mainittuun ulkosäteen mittaan. Ajouramallit eivät sisällä tien eri osiin nähden tarvittavia ja ajotottumukset sekä ajovirheet huomioon ottavia liikkumisvaroja. Ajouratarkasteluissa on huomioitava seuraavan taulukon liikkumisvarat, joita käyttäen voidaan huomioida erilaiset ajotavat ja esimerkiksi peilien ulkonema.
Kuva 9. Linja-autojen kääntyminen
Linja-autojen liikennöintiin käytettävillä reiteillä on kuitenkin vältettävä tiukimpia ajouria, mitkä on esitetty kansainvälisessä sääntelyssä. Tavoitteena on linja-autojen sujuva liikennöinti, jotta mitoittavissa tilanteissa linja-autojen ei ole tarve alentaa nopeutta merkittävästi muuta liikennettä enempää. Suositeltavaa on, että käytettävät säteet ovat vähintään kaksi (2) metriä suurempia kuin missä tilassa ajoneuvo voi tiukimmillaan kääntyä. Tiukempaa mitoitusta voidaan käyttää tilanteissa, joissa ajonopeudet ovat alhaisia ja tiukempi mitoitus tuo selvää muuta hyötyä. Edellä mainitun suosituksen lisäksi on huomioitava seuraavassa taulukossa esitetyt ajouramallitarkastelujen liikkumisvarat. Taulukon liikkumisvarat sisältävät esimerkiksi peilien ulottumat.
Taulukko 1. Ajouramallitarkastelun liikkumisvarat.
| Ajoradan viereinen alue | Liikkumisvara (m) |
| Päällystetty piennar, leveys > 0,5 m | 0,10 |
| Päällystetty piennar, leveys ≤ 0,5 m | 0,25 2) |
| Reunatuki | 0,50 (0,25) 1) 2) |
| Kaide tai muu korkea este | 1,50 (1,00) 1) |
| Samaan suuntaan kulkevien ajokaista | 0,10 |
| Vastakkaiseen suuntaan kulkevien ajokaista | 0,25 |
| Sulkualue (tiemerkinnöin) | 0,10 2) |
1) Suluissa olevia arvoja voidaan käyttää ajouran ulkoreunalla muissa paitsi kiertoliittymien kiertotilan liikkumisvaratarkasteluissa.
2) Vasemmalle käännyttäessä on huomioitava ulkokaarteessa, että linja-auton oikea etupeili ulottuu tavallisesti 0,4 – 0,6 m päähän keulasta ja on noin 0,2 – 0,3 m leveä.
Lisätiedot ja lähteet
Kadun suunnittelun ohjeet, Katu 2020, Suomen kuntatekniikan yhdistys (SKTY)
Tiehallinto, 2001. Tasoliittymät, suunnitteluohje, Liikenne- ja viestintäministeriön asetus (65/2011) näkemäalueista korvaa Tasoliittymien suunnitteluohjeen luvun 5.1.
Tiehallinto, 2002. Joukkoliikenne tiensuunnittelussa.
Tiehallinto, 2003. Linja-autopysäkit, suunnitteluohje.
Tielaitos, 1993. Pääväylät kaupunkialueilla, joukkoliikenne.
UN/ECE, 2015. Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 107 – Luokan M2 tai M3 ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksymistä koskevat yhdenmukaiset vaatimukset (2015/922)
1.3 Mitoitus yksittäisissä tapauksissa
Tässä luvussa kerrotaan mitoituksesta pysäkiltä lähdettäessä tai muissa tiukoissa käännöksissä, sekä erilaisissa kadun pituuskaltevuuksien tapauksissa.
Kun linja-auto voi lähteä tavanomaisesti pysäkiltä eteenpäin, takakulman sivuttaissiirtymä on tavallisesti enintään 0,6 m. Uusissa telilinja-autoissa on turvatelitoiminto, jolloin telin taaempi akseli ei käänny pysäkiltä lähdettäessä. Tämän toiminnon vuoksi myös telibussien sivuttaissiirtymä pysäkiltä lähdettäessä on enimmillään noin 0,75 m. Turvatelitoimintoa voidaan edellyttää liikennettä kilpailutettaessa.
Vanhempien telilinja-autojen takaylitys voi olla suurempi, koska vanhemmassa kalustossa ei ole välttämättä turvatelitoimintoa. Tällöin linja-auto kääntyy tiukemmin kuin säätelyssä on edellytetty. Enimmillään takakulman sivusuuntainen siirtymä on kolmiakselisilla telilinja-autoilla noin 1,5 m. Siirtymää lisää se, että telilinja-auton taka-akseli on kääntyvä kääntyvyyden parantamiseksi. Seuraava kuva havainnollistaa telibussin takakulman sivuttaista siirtymää.
Kuva 10. Kolmiakselisen telilinja-auton takakulman enimmäisulottuma jyrkästi käännyttäessä. Mikäli pysäkillä on kaksi linja-autoa peräkkäin, takana olevalla linja-autolla voi olla joskus tarve kääntyä jyrkästi ennen edessä olevan linja-auton lähtöä. Mikäli pysäkillä on lyhyt katos sijoitettu pysäkin etuosaan, ei ole riskiä linja-auton takakulman osumisesta katokseen.
Suunnittelussa on huomioitava, että pituuskaltevuuden ei pitäisi missään ylittää 7 % kaltevuutta linjaosuudella. Pysäkin seisontatilan kohdalla pituuskaltevuus tulisi olla alle 3 %. Kaikilla maksimikaltevuuden alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota talvikunnossapidon laatuun.
Erikoistapauksissa on tarve huomioida linja-autojen etu- ja takakulman viisto sekä pyöristyssäteet, jotka on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuvissa esitetään myös kaupunkibussien ajourille asettamia suositusarvoja 50 mm:n ajovaran varmistamiseksi.
Kuva 11. Koveran taitteen mitoituksen kannalta keskeiset linja-auton mitat. Lisäksi on oltava lisäksi vähintään 50 mm ajovara mitoitustilanteissa.
Kuva 12. Kupera pyöristyssäde vähintään 100 metriä.
Kuva 13. Kuperan taitteen kallistus enintään 4 %.
Kuva 14. Kovera pyöristyssäde vähintään 150 metriä.
Kuva 15. Kovera taite ilman pyöristyssädettä enintään 4 %.
