4. Vaihtopysäkit, päätepysäkit ja linja-autoterminaalit
Sisällys
Pääosa pysäkeistä on katu- ja tieverkolla. Aiemmissa luvuissa on käsitelty linjaosuuksien pysäkkien suunnittelua. Tässä luvussa käsitellään tavallisista pysäkeistä enemmän suunnittelua vaativia vaihtopysäkkejä, päätepysäkkejä sekä linja-autoterminaaleja, jotka voivat olla useiden linjojen päätepysäkkejä.
4.1 Vaihtopysäkit
Vaihtopysäkillä tarkoitetaan pysäkkiä tai pysäkkejä, joilla vaihdetaan paljon linjalta toiselle. Vaihtopysäkit ovat pysäkkejä, joiden laatutaso on tavallista korkeampi vaihtamisen helpottamiseksi. Vaihtotapahtuman tulee olla matkustajalle mahdollisimman nopeaa, vaivatonta ja helppoa. Sen vuoksi vaihtopysäkeillä on hyvä olla katokset, selkeät jalankulkuratkaisut ja hyvä valaistus sekä matkustajainformaatio.
Keskustassa olevia laajoja pysäkkialueita kutsutaan tässä ohjeessa puolestaan terminaaleiksi, joissa on tavallisesti useampia laitureita. Päätepysäkkejä on puolestaan tarkasteltu erillisessä luvussa 4.2.
Kävelymatkat minimoidaan sijoittamalla pysäkit mahdollisimman lähelle toisiaan ja lähelle kadunylityksiä. Vaihtamista helpottaa kävelymatkojen, korkeuserojen sekä raiteen tai ajoradan ylitysten minimointi. Vaihtopysäkit suunnitellaan esteettömiksi. Tavoitteellinen enimmäiskävelymatka vaihtopysäkkialueella on 50 metriä ja pisin suositeltava kävelymatka 100 metriä. Vaihtopysäkki liitetään alueen jalankulun ja pyöräilyn verkostoon, ja suunnitellaan aina esteettömyyden erikoistason suunnitteluohjeilla, mikäli mahdollista. Vaihtopysäkeillä on hyvä olla tilaa polkupyörien ja muiden mikroliikkumismuotojen pysäköintiin.
Pysäkit sijoitetaan usein risteyksen jälkeen, jotta eri suunnista tulevilla ja samaan suuntaan jatkavilla linjoilla on sama pysäkki. Tämä on matkustajan kannalta eduksi, kun kaikki samaan suuntaan lähtevät linjat voivat lähteä samalta pysäkiltä. Lisäksi tämä pysäkkien sijoittelu parantaa tavallisesti muun liikenteen ja myös linja-autoliikenteen sujuvuutta (pysäkille päästäkseen linja-autojen ei ole tarvetta jonottaa risteykseen kertyneessä mahdollisessa jonossa). Vaihtopysäkit on kuitenkin suunniteltava tapauskohtaisesti. Joissakin tapauksissa myös pysäkki ennen risteystä voi olla kävelymatkojen kannalta eduksi.

Kuva 66. Opiskelijan pysäkeillä Tampereella on helppoa vaihtaa bussin ja raitiovaunun välillä kävellen vain laiturin yli. Kuva: Simo Airaksinen.
Matkustajainformaatio vaikuttaa vaihdon sujuvuuteen ja käyttäjäystävällisyyteen. Vaihtopysäkeillä tulee olla selkeät opasteet läheisille pysäkeille. Pysäkkikohtaisten aikataulunäyttöjen lisäksi on hyvä olla nähtävissä koko vaihtopysäkkialueen seuraavat lähdöt.
Vaihtopysäkit suunnitellaan peruspysäkkien ohjeiden mukaisesti laadukkaiksi, korotetuiksi ja hyvin valaistuiksi. Tarvittaessa vaihtopysäkillä on lisätoimintoja:
- Polkupyöräpysäköinti
- Kaupunkipyöräasema
- Tilaa mikroliikkumismuodoille, kuten esim. potkulaudoille
- Riittävä valaistus jotta vaihtopysäkit helposti havaittavissa
- Katkeamaton opastus vaihtopysäkiltä toiselle
- Lämmin sisätila
- Katulämmitys
- Kaupallisia palveluja lähialueella
- Henkilöautojen pysäköinti erityisesti, jos pysäkillä on pitkämatkaista liikennettä tai kyse on raideliikenteen asemasta tai pysäkistä:
- Henkilöautojen saatto- ja noutopysäköinti
- Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikat

Kuva 67. Laadukas odotustila Karlstadissa. Kuva: Kalle Vaismaa.
Vaihtopysäkeillä ei ole välttämättä ajantasausta. Vaihtopysäkkien mitoituksessa voi olla kuitenkin tarve varautua ajantasaukseen, koska se voi merkittävästi edesauttaa vaihtojen onnistumista. Vaihtamisen helpottamiseksi linjojen aikataulut on hyvä synkronoida. On myös mahdollista, että linja-autot odottavat toisiaan ja jatkavat matkaa, kun vaihtajat ovat ehtineet vaihtaa linjalta toiselle. Tällöin puhutaan järjestetystä vaihdosta.
Silloin kun pysäkeillä on ajantasaus, yhden linja-auton pysäkin kapasiteetti pysäkin kapasiteetti on 10 lähtöä/tunti. Jos pysäkille mahtuu kaksi linja-autoa kerralla, kapasiteetti on 15 lähtöä/tunti. Kapasiteettiin vaikuttaa linjamäärä, linjojen vuorovälit ja eri linjojen tahdistaminen keskenään.
Suositeltavaa on, että kahta linja-autoa pidempiä pysäkkejä ei toteuteta. Mikäli on tarve suuremmalle kapasiteetille, on suositeltavaa pysäkin jakaminen kahdeksi erilliseksi pysäkkilevennykseksi. Pitkät pysäkit ovat haastavia oikean linja-auton pysäyttämiseksi. Lisäksi pitkät pysäkit ovat haastavia vaikeasti liikkuville ja heikosti näkeville.
Tasoratkaisu
Samassa tasossa olevilla vaihtopysäkeillä on sujuvaa vaihtaa linjalta toiselle. Vaihto voi tapahtua samalta pysäkiltä tai alueen toiselta pysäkiltä. Mikäli vaihto on raitiovaunun ja linja-auton välillä, voidaan tarjota myös laiturin yli vaihtoja. Mahdollisuuksien mukaan vaihtopysäkkialueella on vain joukkoliikennettä.

Kuva 68. Linnainmaalle Tampereelle suunniteltu vaihtoterminaali, jossa matkustajat voivat vaihtaa raitiovaunun ja bussin välillä laiturin yli kävellen. Kuva: Pirkkala – Linnainmaan -raitiotien hankesuunnitelma, 2023

Kuva 69, Esimerkki vaihtopysäkkialueen toteuttamisesta, kun vaihtopysäkeille mahtuu kahdeksan linja-autoa.
Vaihtopysäkeillä saman suunnan linja-autojen pysäkit voivat sijaita myös rinnakkain, mikäli se on vaihtamisen kannalta eduksi ja tilan käytön kannalta mahdollista. Tällöin vaihtokävelymatkat voivat olla lyhyempiä.

Kuva 70. Saman suunnan liikenteen rinnakkaiset pysäkit Karlstadissa. Kuva: Kalle Vaismaa

Kuva 71. Vastakkaisten suuntien rinnakkaiset pysäkit Karlstadissa. Tällöin molemmissa suunnissa pysäkeillä on sama odotustila. Kuva: JEE-projekti (jeeproject.info)
Eritasoratkaisu
Ohjeessa esitetyt periaatteet koskevat taajamien pääväylien eritasoliittymissä ja risteyskohdissa olevia vaihtopysäkkejä. Vaihtopysäkin muodostaminen eritasoliittymään tai -risteykseen on tarkoituksenmukaista kun:
- Risteävillä väylillä on tai tulee olemaan risteävää linja-autoliikennettä ja linjojen välillä on vaihtotarve
- Olemassa oleva tai rakennettava liittymä tai risteys mahdollistaa pysäkkien sijoittamisen niin, että kävelymatkat ovat lyhyitä ja turvallisia
- Vaihtopysäkkien välillä on näköyhteys ja/tai kävely-ympäristö on miellyttävä.
Tapauskohtaisesti pysäkeistä voi olla matkustajille merkittävää hyötyä, vaikka kävelyetäisyydet olisivatkin pitempiä. Eritasoliittymässä on suositeltavaa sijoittaa pysäkit mahdollisimman lähelle toisiaan risteävillä väylillä. Mikäli on mahdollista pysäkit sijoitetaan lähes samaan kohtaan alittavalla ja ylittävällä väylällä. Tämä mahdollistaa lyhyet kävelymatkat eri suuntien pysäkkien välillä.
Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet on suunniteltava siten, että eniten vaihtoja tapahtuvien pysäkkien välillä vaihtokävelymatkat ovat mahdollisimman lyhyet (<100 m). Pysäkeiltä on järjestettävä yhteydet kävely- ja pyörätieverkkoon. Mikäli mahdollista, vaihtopysäkeillä noudatetaan aina esteettömyyden erikoistason suunnitteluohjeita. Vaihtoyhteydet suunnitellaan mahdollisimman miellyttäviksi, ja niin että pysäkiltä toiselle on mahdollisuuksien mukaan näköyhteys.
Esimerkkejä vaihtopysäkin sijoittamisesta eritasoliittymään

Kuva 72. Vaihtopysäkin sijoittaminen eritasoliittymään, jossa on suorat rampit.

Kuva 73. Vaihtopysäkin sijoittaminen eritasoliittymään, jossa on silmukkarampit.
Lisätiedot ja lähteet
Sujuva-info, 2024. Portaat ulkotilassa. https://www.sujuva.info/portaat-ulkotilassa/
Soveltuvin osin: Liikennevirasto, 2017. Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 16: Väylät ja laiturit. Liikenneviraston ohjeita 43/2017
4.2 Päätepysäkit
Yleistä päätepysäkeistä ja kääntöpaikoista
Linja-autojen päätepysäkit ja kääntöpaikat vaativat suuren tilan katualueelta. Päätepysäkeillä ja kääntöpaikoilla on tarve toteuttaa tai olla tilavaraus kuljettajien wc:lle. Tämä edellyttää jatkuvaa sähköä ja kunnallistekniikkaa. Tässä luvussa on esitetty keskeiset mitoitukseen, varusteluun ja kunnallistekniikkaan liittyvät näkökohdat suunnittelua varten.
Sijoitusperiaatteet
Sopivia paikkoja päätepysäkkien ja kääntöpaikkojen sijoittamiselle ovat mm. kauppojen, työpaikkojen tai julkisten palveluiden välittömässä läheisyydessä. Päätepysäkki voi sijaita siten pysäkillä, joka toimii luontevana matkakohteena ja siten sopivana päätepysäkkinä. Sijoitus näkyvälle paikalle vähentää ilkivaltaa ja parantaa odottavien matkustajien turvallisuutta. Myös muuhun tarkoitukseen varattujen alueiden, kuten torien ja katujen kääntöpaikkojen, käyttämistä päätepysäkkeinä voidaan tapauskohtaisesti harkita. Pysäkin sijoittamisessa huomioidaan hyvät kävely- ja pyöräliikenteen yhteydet.
Päätepysäkkinä voi toimia myös lyhyt rengasosuus korttelin ympäri, mikäli päätepysäkille on sijoitettavissa riittävän pitkä pysäkki. Rengasosuuden tulee lähtökohtaisesti olla sen verran lyhyt, ettei rengasosuudella ole pysäkkejä. Tällöin päätepysäkin läpi ei ole tarvetta matkustaa ja päätepysäkille voidaan sijoittaa riittävä ajantasaus.
Päätepysäkit ja kääntöpaikat voivat aiheuttaa ympäristölleen häiriötä melun myötä. Tämä tulee huomioida päätepysäkkien ja kääntöpaikkojen sijoittumisen suunnittelussa.
Mitoitus
Päätepysäkillä lähtöpysäkin kapasiteetti on tyypillisesti 10 lähtöä/tunti, mikäli pysäkki on yhden linja-auton pituinen ja 15 lähtöä/tunti, jos pysäkki on kahden linja-auton pituinen. Kapasiteettiin vaikuttaa linjojen määrä, vuorovälit sekä vuorovälien tahdistaminen. Päätepysäkillä on hyvä olla pikapysäköintipaikka ja tulolaituri. Mikäli liikennettä on erittäin vähän ja päätepysäkillä ei ole kerralla yhtä linja-autoa enempää, ei tarvita erillisiä laitureita.
Alueen on lähtökohtaisesti oltava ajettavissa siten, ettei linja-auton tarvitse peruuttaa. Tulo- ja lähtölaiturin kiveyksen viereen on voitava ajaa, jotta pysäkki on esteetön.
- Alueen jäsentely on tehtävä reunakivin.
- Jos tilaa on, kääntöpaikka suunnitellaan siten, ettei etu- eikä takaylitystä tarvitse käyttää. Tällöinkin reunakiveyksen tulee olla niin matala, että etu- ja takaylityksen käyttö on mahdollista.
Jos päätepysäkillä on sähköbussien latausasema, tulee kiinnittää erityistä huomiota kadun pinnan materiaaleihin. Latausaseman kohdan tulee olla tavallista vähemmän painuva ja muuten deformoituva, sillä etenkin pantografi-latauksessa on tärkeää, että kadun pinta on tasainen, jotta lataus onnistuu.
Varustelu
Päätepysäkeille tulee toteuttaa tavallista pysäkkiä vastaavat varustelut, jonka lisäksi tulee huomioida tilavaraus kuljettajien wc-tilalle. Vilkkailla päätepysäkeillä on lisäksi tarve kuljettajien taukotiloille. Lähtökohtana myös wc:n osalta on sähköön ja kunnallistekniikkaan tukeutuva ratkaisu. Jos päätepysäkki ei ole pysyvä ratkaisu tai kunnallistekniikka ei ole lähellä, WC-tilat voidaan toteuttaa tilapäisenä (tyhjennettävä säiliö). Mikäli päätepysäkki on sijoitettavissa muiden palveluiden läheisyyteen, voivat kuljettajien sosiaalitilat sijaita muiden palveluiden yhteydessä. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että sosiaalitilat ovat käytettävissä kaikkina liikennöintiaikoina.
Kuvassa 70 esitetty päätepysäkkisilmukka on yksi esimerkkijärjestely, jossa on esitetty tarvittavat toiminnot. Päätepysäkki voi myös olla eri muotoinen, ja suunniteltavien ratkaisujen toimivuus on aina syytä varmistaa ajouratarkasteluin.

Kuva 74. Päätepysäkkien varustelu.
Kääntöpaikan voi toteuttaa myös kiertoliittymän yhteyteen. Lähtölaiturit ovat kiertoliittymän jälkeen, jolloin lähtevät linja-autot lähtevät samalta pysäkiltä. Tapauskohtaisesti on huomioitava tarve tulolaiturille ja pikapysäköintipaikalle ennen kiertoliittymää.

Kuva 75. Kääntöpysäkki kiertoliittymässä. Tulolaituri voi sijaita ennen kiertoliittymää.
4.3 Linja-autoterminaalit
Terminaalityypit
Terminaaleilla tarkoitetaan pysäkkialueita, joiden kautta liikennöidään pääosa alueen joukkoliikenteestä. Terminaalit voivat sijaita linja-autoliikenteen ja raideliikenteen solmukohdissa tai esimerkiksi keskustoissa. Linjasto- ja kaupunkirakenteen mukaan terminaaliin voi päättyä suuri osa liikenteestä tai linjat liikennöivät terminaalin läpi. Terminaalit voivat olla myös paikallis- ja kaukoliikenteen solmukohtia.
Tässä luvussa käsitellään linja-autoterminaalin suunnittelua paikallisliikenteen näkökulmasta katsoen ja keskitytään erityisesti terminaalien suunnitteluun liikennöinnin näkökulmasta. Terminaalien suunnitteluun matkustajien näkökulmasta soveltuvat pysäkkien suunnitteluun liittyvä ohjeistus matkustajien odotustilojen sekä matkustajainformaation osalta. Lisäksi vaihtopysäkkejä ja päätepysäkkejä koskeva ohjeistus matkustajien osalta soveltuu terminaalien suunnitteluun. Merkittävimmissä terminaaleissa osa matkustajien odotustiloista on mahdollista toteuttaa sisätiloissa, joiden suunnitteluun sovelletaan rakennuksiin ja erityisesti julkisiin tiloihin liittyvää ohjeistusta. Merkittävämmät terminaalit suunnitellaan tapauskohtaisesti. Olennaista on tällöinkin ratkaisut, jotka mahdollistavat sujuvat, nopeat, esteettömät ja miellyttävät vaihdot.
Terminaalitoimintoja ovat matkustajien jättäminen tulolaituriin, mahdollinen ajantasaus pikapysäköintipaikoilla sekä matkustajien ottaminen kyytiin lähtölaiturista. Mahdolliset läpiajavat linjat käyttävät terminaalin lähtölaitureita tavanomaisina pysäkkeinä. Läpiajavilla linjoilla on terminaalissa tavallisesti ajantasaus. Terminaalissa on hyvä olla myös kuljettajien sosiaalitilat. Terminaaleja suunniteltaessa on huomioitava riittävät tilavaraukset eri toiminnoille.
Paikallisliikenteen terminaalit voidaan jakaa neljään pääryhmään:
- Kadunvarsiterminaali sijaitsee kaupungin keskustassa usein pääkadulla torin tai muun kaupallisen keskustan läheisyydessä. Liikennöinti perustuu heilurilinjoihin. Keskustan kadunvarsiterminaaliin sijoitetaan ajantasaus, mikä huomioidaan terminaalin kapasiteetissa. Ajantasaustarvetta vähentää linja-autoliikenteen liikennöinnin yleinen sujuvuus ja luotettavuus eli täsmällisyys ja säännöllisyys. Jos terminaaliin päättyy linjoja, on tarve pikapysäköintipaikoille.
- Erillinen paikallisliikenneterminaali sijaitsee keskustassa mielellään pääkadun varrella tai sen päässä. Terminaalia käyttävät sekä heilurilinjat että terminaaliin päättyvät linjat. Laiturirakenteessa on huomioitava mahdolliset läpiajat linjat, joille eivät sovellu peruutuslaiturit yhtä hyvin kuin päättyvälle liikenteelle. Matkustajien kannalta on kuitenkin eduksi, mikäli saman suunnan linjat voivat lähteä samoilta lähtölaitureilta.
- Linja-autoasema ja matkakeskus ovat eri julkisen liikenteen muotoja (kauko-, seutu- ja paikallisliikenne; taksit, linja-autot ja junat) yhdistäviä henkilöliikenneterminaaleja, jotka sijaitsevat keskustassa tai sen läheisyydessä. Terminaalissa on odotustilat ja oheispalveluita matkustajille sekä mahdollisesti matkatavarapalvelut ja pysäköintipaikkoja.
- Liityntäterminaalilla tarkoitetaan terminaalia, jossa on mahdollista vaihtaa vähintään kahden eri kulkumuodon välillä. Liityntäterminaalit voivat olla tyypiltään edellä mainittuja kadunvarsiterminaaleja tai erillisiä paikallisliikenneterminaaleja. Terminaalin yhteydessä on liityntä- ja saattopysäköintipaikkoja. Liityntäterminaaleissa vaihtokävelymatkat suunnitellaan lyhyiksi ja mieluiten yhtenäisen katoksen alle.

Kuva 76. Jyväskylän Vapaudenkadun joukkoliikennekadun kadunvarsiterminaali. Kuva: Simo Airaksinen.

Kuva 77. Kuopion keskustan joukkoliikennekadun kadunvarsiterminaali. Kuva: Simo Airaksinen.
Varusteet ja muut tilavaraukset
Terminaaleissa tulee olla riittävä määrä tilaa tulolaitureille, pikapysäköintipaikoille ja lähtölaitureille sekä tarvittaessa mahdollisuus myös sähköbussien lataukselle. Läpiajaville linjoille riittää parhaimmillaan yksi pysäkki näitä toimintoja varten, mutta etenkin päättyvillä linjoilla tilaa tulee olla myös pikapysäköintiin ajantasausta sekä esimerkiksi kuljettajan taukoja varten.
Erityyppisille paikallisliikenteen terminaaleille on yhteistä suuret matkustajamäärät sekä lyhyet terminaali- ja pysäköintiajat. Koska kaupunkien keskustoista alkaa ja sinne päättyy huomattava osa paikallisliikenteen matkoista, pitää terminaalin olla toteuttamistavasta riippumatta hyvin varusteltu. Terminaalit varustellaan vähintään samantasoisiksi kuin peruspysäkit. Suurissa terminaaleissa on lisäksi syytä olla lämmin odotustila ja WC sekä kuljettajien sosiaalitilat erityisesti päättyvien linjojen kuljettajille. Kadunvarsiterminaaleihin ja pieniin terminaaleihin ne toteutetaan tarpeen mukaan. Lisäksi on tarpeen mukaan varattava tilaa myös lipunmyynnille ja asiakaspalvelupisteelle, sekä saattopysäköinnille.
Suunnittelussa huomioidaan saattoliikenteen ja liityntäpysäköinnin tarve. Liityntäpysäköintiä on tarve olla pyörille ja muille mikroliikkumismuodoille. Jos terminaali on keskustassa, ei paikallisliikenteen terminaalissa ole välttämätöntä olla henkilöautojen liityntäpysäköintiä. Keskustojen ulkopuolella olevissa terminaaleissa ja asemilla voi olla tarve järjestää myös henkilöautojen liityntäpysäköintiä. Terminaaleissa on oltava riittävä opastus, jossa huomioidaan esteettömyys materiaaleissa ja kulkuväylissä esim. hissien kautta kuljettaessa.
Eri pysäkkien varustelutasoa on käsitelty Liikenneviraston julkaisussa (43/2014).
Laiturityypit
Tavallisimmat laiturityypit on esitetty seuraavassa kuvassa.

Kuva 78. Laiturityypit.
Taulukko 8. Laiturityyppien etuja ja haittoja sekä niiden kapasiteetit. Kapasiteettiin vaikuttaa linjamäärä, linjojen vuorovälit ja eri linjojen tahdistaminen keskenään.
Laiturityyppi | Toimintaperiaate | Kapasiteetti | Etuja ja haittoja |
Suora laiturityyppi | Soveltuu niin terminaalista lähteville kuin läpiajaville linjoille. Liikennöinti kuten muillakin pysäkeillä, mutta ajantasauksen vuoksi kapasiteetti on vähäisempi. Laituririvejä voi olla tarvittava määrä rinnakkain. | 1 linja-auton laiturilla: 10 lähtöä/tunti 2 linja-auton laiturilla: 15 lähtöä/tunti | Mikäli laitureita on useampia peräkkäin, ratkaisu on tilaa vievä, koska laiturien välissä on tarve olla riittävä tila linja-autojen pääsemiseksi reunakiveyksen viereen. Rinnakkain olevien laiturien etuna on terminaalin mahtuminen pituussuunnassa pienempään tilaan. |
Viistolaiturit | Liikennöinti kuten muillakin pysäkeillä, mutta ajantasauksen vuoksi kapasiteetti on vähäisempi. Laituririvejä voi olla tarvittava määrä rinnakkain. | 1 linja-auton laiturilla: 10 lähtöä/tunti 2 linja-auton laiturilla: 15 lähtöä/tunti | Suoraan laiturityyppiin nähden etuna on, että linja-autot pääsevät paremmin reunakiven viereen, minkä myötä peräkkäisten laiturien etäisyys voi olla lyhyempi. |
Peruutuslaiturit | Soveltuvat parhaiten linjoille, jotka päättyvät terminaaliin. Jos terminaalissa on läpikulkevia linjoja, liikennöinti ei ole yhtä luontevaa ja sujuvaa läpikulkevien matkustajien kannalta. Vaihtoehtoisesti läpikulkeville linjoille on tarve olla laiturit terminaalin ulkopuolella. | 1 linja-auton laituri: 8 lähtöä/tunti Kapasiteetissa huomioitava, että tavallisesti vierekkäisiltä laitureilta vältetään samanaikaisia lähtöjä liikenneturvallisuuden vuoksi. Kapasiteettia pienentää peruuttaminen ja se, ettei laiturille voi tulla lainkaan jonottamaan. | Peruutuslaiturit eivät sovellu nivelbusseille, ja niissä liikennöinti ja niiden suunnittelu on muita laiturityyppejä haastavampaa. Peruutettaessa on oltava tilaa myös peräylityksille, sekä huolehdittava että matkustajat eivät päädy peruuttavien bussien taakse. Etuna on, että lähtölaiturit voidaan sijoittaa tiiviisti vierekkäin. Lähtölaitureille voidaan luontevammin sijoittaa lämmin odotustila. Matka-ajat pidentyvät erityisesti linjoilla, jotka lähtevät eri suuntiin kuin mihin laiturit on suunnattu. Jos peruutuslaitureita käytetään rakennuksen alla, tulee pylvässijoittelussa huomioida erityisesti esteetön kulku keskiovelle. Mikäli laitureissa on poistuvia matkustajia, tulee laiturin ylettyä takaovelle asti. |
Vino laiturityyppi | Soveltuvat niin terminaaliin päättyville kuin läpikulkeville linjoille. Liikennöinti kuten muillakin pysäkeillä, mutta ajantasauksen vuoksi kapasiteetti on vähäisempi. Laituririvejä voi olla tarvittava määrä rinnakkain. | 1 linja-auton laiturilla: 10 lähtöä/tunti | Suoraan laiturityyppiin ja viistolaitureihin nähden etuna on, että voidaan sijoittaa tiiviisti rinnakkain. Heikkoutena on jalankulun risteäminen laitureiden edestä. |
Lähtölaitureiden kapasiteetit ovat suuntaa antavia. Lähtölaitureiden kapasiteettiin vaikuttavat linjojen määrä, vuorovälit ja eri linjojen vuorovälien tahdistaminen.
Peruutuslaituriin ajetaan keula edellä ja peruutetaan pois. Tästä syystä peruutuslaiturit vaativat monitorin kuljettajaa varten. Linja-autojen peruutuskamerat lisäävät liikenneturvallisuutta. Peruutuslaiturista lähtevällä on etuajo-oikeus. Peruuttavan linja-auton ja laiturialueen ohittavan linja-auton ajourat eivät saisi risteytyä, eli terminaalin pitää olla riittävän tilava. Terminaalissa on tarve kieltää liikennemerkein tai ajopuomein muu liikenne, koska tavanomaisesti peruuttavan ajoneuvon on väistettävä. Peruutuslaiturit eivät käytännössä toimi, jos peruuttavalla linja-autolla ei ole etuajo-oikeutta.
Tulolaiturit ja pikapysäköintipaikat
Jos laiturit ja pikapysäköintipaikat voidaan sijoittaa optimaalisesti (ensin tulolaiturit, sitten pikapysäköintipaikat ja sen jälkeen lähtölaiturit), voidaan noudattaa seuraavia lukuja:
- Tulolaiturin välityskyky: 30 linja-autoa/tunti/laituripaikka. Jos liikennettä on enemmän, tarvitaan tulolaituri, johon mahtuu useampi linja-auto samanaikaisesti.
- Pikapysäköintiä 1 paikka/lähtölaituripaikka
- Pikapysäköinnin niukkuus vähentää tulo- tai lähtölaiturin kapasiteettia, koska ajantasaus siirtyy laiturialueelle
- Pikapysäköintipaikkojen läheisyyteen lyhyen kävelymatkan päähän on hyvä suunnitella muutama paikka kuljettajien vaihtohenkilöautoille.
Optimaalisessa tilanteessa terminaalissa ovat ensin tulolaiturit, sitten pikapysäköintipaikat ja sen jälkeen lähtölaiturit. Mikäli terminaalia ei voida suunnitella optimaalisesti, kasvaa terminaalissa ajotarve.

Kuva 79. Linja-autoterminaalin tulolaitureiden, pikapysäköintipaikkojen ja lähtölaitureiden sijoittaminen. Kuvassa on nuolilla esitetty, miten linja-auto saapuu kuvan oikeasta laidasta ensin tulolaiturille ja siirtyy sitten pikapysäköintiin ajantasaukseen. Pikapysäköintipaikalta linja-auto siirtyy lähtölaiturille, josta lähtee linjalle.
Laitureiden ja ajoratojen mitoitus

Kuva 80. Terminaalien laiturien mitoitus.
Matkustajien odotustilojen mitoitus tehdään samaan tapaan kuin muilla pysäkeillä, mutta sovelletaan esteettömyyden erikoistasoa. Luiska sijoittuu laiturin siihen päähän, jossa on suojatie. Laiturin leveys, kun laiturilla ei ole erillistä katosta, on vähintään 2,5 metriä. Katoksen kanssa laiturin leveys on vähintään 3,0 metriä, riippuen katoksen leveydestä.

Kuva 81. Terminaalien ajoradan mitoitus.
Jos terminaali on kaksisuuntainen ja pysäkit ovat molemmin puolin ajorataa, riittää tavallisesti 12,0 m ajorata, koska ohittavan linja-autoliikenteen määrä on vähäinen – pääosa linja-autoista pysähtyy pysäkeille. Kapeampi poikkileikkaus on kaupunkikuvallisesti parempi ja vähentää myös terminaalin estevaikutusta sekä suojateiden pituuksia.
Lisätiedot ja lähteet
Liikennevirasto, 2014. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 43/2014. Valtakunnallinen pysäkkiselvitys – pysäkkiverkot ja pysäkkien palvelutaso.
Ohjeet:
1. Linja-autokalusto
2. Linja-autoliikenteen sujuvuus kaduilla ja teillä
3. Pysäkkien suunnittelu
4. Vaihtopysäkit, päätepysäkit ja linja-autoterminaalit